Verkostoitumisen syyt sekä haasteet ja mahdollisuudet verkoston valvonnalle, suorituskyvyn mittaukselle ja kustannuslaskennalle -Case -tutkimus
Paarma, Iina (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, pätevätkö Oliver E. Williamsonin transaktiokustannusteoriaan perustuvat oletukset ohjausmekanismin (tuotantotavan) valinnasta käytännössä, eli onko transaktiokustannusten alentaminen pääasiallinen syy verkostoyhteistyöhön ryhtymisessä.
Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia, mitä haasteita ja mahdollisuuksia verkostoituminen asettaa yritysten laskentatoimelle. Tarkemmin sanottuna tutkittiin verkoston yhteisen kustannuslaskennan ja suorituskyvyn mittauksen haasteita ja mahdollisuuksia.
Transaktiokustannusteoreettisen kirjallisuuden lisäksi tutkielman teoria-aineisto koostui verkostojen valvontaan, kustannushallintaan ja suorituskyvyn mittaukseen liittyvistä tieteellisistä artikkeleista (ks. esim. Langfield-Smith & Smith 2003, Dekker 2004, Van der Meer-Koistra & Vosselman 2000, Koivisto & Mikkola 2002, Laitinen 2004 ja Järvenpää ym. 2004).
Tutkielma oli luonteeltaan tapaustutkimus, jossa syvennyttiin erään verkoston verkostoitumisprosessiin ja verkoston valvontaan, suorituskyvyn mittaukseen ja kustannushallintaan johdon laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta.
Transaktiokustannusteorian keskeinen ansio oli tutkimusaineiston valossa sen kyky ennustaa mielekkäin ohjausmekanismi. Sen ongelmaksi voidaan kuitenkin katsoa mallin staattisuus; se ei ota huomioon, että verkostoyhteistyön aloittamiseen motivoi transaktiokustannusten minimoimisen ohella myös muut tekijät. Verkoston valvontamekanismien ja suorituskyvyn mittausjärjestelmien osalta tutkielman tulos mukaili aikaisempia tutkimuksia: tutkimuskohteena olevassa verkostossa ei oltu implementoitu yhteisiä suorituskykymittareita ja sen integroidut valvontamekanismit olivat strukturoimattomia. Verkoston yhteiselle kustannuslaskennalle puolestaan nähtiin suuria haasteita, joista keskeisimmät olivat kirjanpitolainsäädännön entiteettiperiaate, laskentajärjestelmien erilaisuus ja asiakas-toimittaja-verkoston ollessa kyseessä toimittajapuolen haluttomuus open book
-periaatteen soveltamiseen.
Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia, mitä haasteita ja mahdollisuuksia verkostoituminen asettaa yritysten laskentatoimelle. Tarkemmin sanottuna tutkittiin verkoston yhteisen kustannuslaskennan ja suorituskyvyn mittauksen haasteita ja mahdollisuuksia.
Transaktiokustannusteoreettisen kirjallisuuden lisäksi tutkielman teoria-aineisto koostui verkostojen valvontaan, kustannushallintaan ja suorituskyvyn mittaukseen liittyvistä tieteellisistä artikkeleista (ks. esim. Langfield-Smith & Smith 2003, Dekker 2004, Van der Meer-Koistra & Vosselman 2000, Koivisto & Mikkola 2002, Laitinen 2004 ja Järvenpää ym. 2004).
Tutkielma oli luonteeltaan tapaustutkimus, jossa syvennyttiin erään verkoston verkostoitumisprosessiin ja verkoston valvontaan, suorituskyvyn mittaukseen ja kustannushallintaan johdon laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta.
Transaktiokustannusteorian keskeinen ansio oli tutkimusaineiston valossa sen kyky ennustaa mielekkäin ohjausmekanismi. Sen ongelmaksi voidaan kuitenkin katsoa mallin staattisuus; se ei ota huomioon, että verkostoyhteistyön aloittamiseen motivoi transaktiokustannusten minimoimisen ohella myös muut tekijät. Verkoston valvontamekanismien ja suorituskyvyn mittausjärjestelmien osalta tutkielman tulos mukaili aikaisempia tutkimuksia: tutkimuskohteena olevassa verkostossa ei oltu implementoitu yhteisiä suorituskykymittareita ja sen integroidut valvontamekanismit olivat strukturoimattomia. Verkoston yhteiselle kustannuslaskennalle puolestaan nähtiin suuria haasteita, joista keskeisimmät olivat kirjanpitolainsäädännön entiteettiperiaate, laskentajärjestelmien erilaisuus ja asiakas-toimittaja-verkoston ollessa kyseessä toimittajapuolen haluttomuus open book
-periaatteen soveltamiseen.