Toimintolaskennan hyödyt budjetoinnissa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää toimintolaskennan tuomia hyötyjä budjetoinnissa. Siksi haetaan toimintolaskennan ja toimintojohtamisen yhteyksiä budjetointiin. Lisäksi vertaillaan kyselyn avulla toimintolaskentaa käyttäviä ja ei-käyttäviä yrityksiä keskenään.

Työn teoreettisessa osassa esitetään toimintolaskenta toimintojohtamiseen välineenä sekä budjetin laadinnan apuna. Kuvataan toimintolaskennan eri mahdollisuudet kustannusten kohdistamisessa ajureiden kautta tuotteille ja asiakkaille sekä toimintojohtamisen hyödylliset menetelmät prosessien parantamisessa. Teoreettisessa osassa punnitaan myös kustannusseurannan menetelmien hyödyllisyyttä budjetointityöhön sekä toimintojohtamiseen.

Työn empiirisessä osassa selvitetään kyselyn avulla toimintolaskennan ja muun kustannuslaskennan välisiä eroja kustannusseurannassa ja budjetoinnissa. Kysely suuntautuu pieniin, keskisuuriin ja suuriin eri alojen tuotantoyrityksiin. Pyritään kartoittamaan mahdollisia toimintolaskennan tuomia lisähyötyjä yritysten budjetoinnissa.

Budjettityyppien valinnat ja budjetoinnin menetelmät jakautuvat ryhmien välillä tasaisesti. Kuitenkin toimintopohjaisen budjetin käyttöä on todettavissa ainoastaan toimintolaskentayrityksillä. Taloudellisten arvojen budjetoinnissa on havaittavissa eroja EVA:n käytön suhteen, sillä toimintalaskenta-yritykset budjetoivat EVA:a muita yrityksiä enemmän.

Lisähyöty yritykselle on se lisäarvo, jonka yritys saa toimintopohjaisen budjetoinnin avulla toimintojen seuraamisesta sekä toimintolaskennan tuomat hyödyt EVA:n budjetoinnissa. Koska toimintolaskenta tukee yrityksen pitkäaikaista suunnittelua enemmän kuin kustannuslaskenta, joka vuorostaan edesauttaa yrityksen päämääriä kannattavuuden parantamisessa lyhyellä tähtäyksellä, voidaan päätellä, että toimintopohjainen budjetointi sekä EVA:n samanaikainen budjetointi ja kustannusseuranta tukevat yrityksen strategista suunnittelua pitkällä tähtäyksellä.