Hoitoisuusluokituksen hallinnollinen hyödyntäminen
Ojaniemi, Kati (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hoitoisuusluokituksen avulla saadun tiedon hyödyntämistä. Hoitoisuusluokitus on hallinnollinen menetelmä, jonka tarkoituksena on kyetä vastaamaan potilaiden hoidontarpeessa tapahtuviin vaihteluihin ja saada täten aikaan sopiva henkilöstömiehitys kullekin osastolle. Hoitoisuusluokituksen avulla saadaan tarpeellista tietoa hoitotyön johtamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, miten hoitoisuusluokituksen avulla saatua tietoa hoitotyön hallinnossa hyödynnetään. Tutkimusongelma on: Mikä on hoitoisuusluokituksen hyödynnettävyys hoitotyön hallinnossa ja johtamisessa? Tutkimuksessa tarkastellaan käsityksiä hoitoisuusluokituksesta ja sen hyödynnettävyydestä kohdentamalla mielenkiinto hoitotyön suunnitteluun, organisointiin, henkilöstöpolitiikkaan, työntekijöiden ohjaamiseen ja hoitotyön johtamiseen.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat hoitoisuusluokituksen hallinnolliset tekijät ja Fayolin hallinnon organisointia koskevan mallin johtamiselementit. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kahtatoista kolmen eri sairaalan johtavissa asemissa olevaa hoitotyön hallinnon edustajaa. Tutkimukseen valittujen sairaaloiden valintakriteerinä oli, että kyseisissä sairaaloissa käytetään OPC-luokitusta tai RAFAELA™ -hoitoisuusluokitusjärjestelmää.
Hoitoisuusluokitus koetaan positiivisena ja hyvänä asiana. Se on tuonut hoitotyötä elävämmäksi ja tarjonnut hoitotyön hallintoon ja hoitotyön johtajille työkalun arkipäiväisen toiminnan koordinoinnille, organisoinnille ja pitkän aikavälin suunnittelulle. Hoitoisuusluokituksen avulla saatuja tietoja voidaan hyödyntää hoitotyön suunnittelussa, organisoinnissa, henkilöstöpolitiikassa ja hoitotyön johtamisessa. Hoitoisuusluokitus on ennen kaikkea hoitotyön hallinnon ja johtamisen apuväline.
Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että hoitoisuusluokitus tarjoaa hoitotyön hallinnolle useita hyödyntämismahdollisuuksia. Hoitotyön johtajien nähdään olevan avainasemassa siinä, miten hoitoisuusluokituksen avulla saatua tietoa hyödynnetään. Hyödyntäminen on kuitenkin vähäistä ja käytännöt vaihtelevia. Hoitoisuusluokitusta on tehty jo pitkään ja nyt kaivataan konkreettista näyttöä siitä, miten ja mihin saatua tietoa todella hyödynnetään. Ennen kuin hoitoisuusluokituksen avulla saatua tietoa pystytään hyödyntämään, kuluu kuitenkin yllättävän paljon aikaa niin sanottuun perustyöhön, jonka hoitoisuusluokitusmittarin käyttöönotto vaatii. Hyödyntämisen tueksi tarvitaan koulutusta sekä selkeää yhteistä ohjetta siitä, miten hoitoisuusluokituksen avulla saatuja tietoja voidaan hoitotyön hallinnossa ja johtamisessa hyödyntää. Hoitoisuusluokitus tietojen hyödyntäminen vaatii tilastotieteellistä osaamista ja koulutusta, tietojärjestelmien kehittämistä, yhtenäistä luokituslinjaa, hoitoisuusluokituksen avulla saadun tiedon luotettavuutta, henkilökunnan jatkuvaa motivointia/palautteen antamista ja nimettyä hoitoisuusasiantuntijaa, joka hallitsee hoitoisuusluokituksen hyödyntämisen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, miten hoitoisuusluokituksen avulla saatua tietoa hoitotyön hallinnossa hyödynnetään. Tutkimusongelma on: Mikä on hoitoisuusluokituksen hyödynnettävyys hoitotyön hallinnossa ja johtamisessa? Tutkimuksessa tarkastellaan käsityksiä hoitoisuusluokituksesta ja sen hyödynnettävyydestä kohdentamalla mielenkiinto hoitotyön suunnitteluun, organisointiin, henkilöstöpolitiikkaan, työntekijöiden ohjaamiseen ja hoitotyön johtamiseen.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat hoitoisuusluokituksen hallinnolliset tekijät ja Fayolin hallinnon organisointia koskevan mallin johtamiselementit. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kahtatoista kolmen eri sairaalan johtavissa asemissa olevaa hoitotyön hallinnon edustajaa. Tutkimukseen valittujen sairaaloiden valintakriteerinä oli, että kyseisissä sairaaloissa käytetään OPC-luokitusta tai RAFAELA™ -hoitoisuusluokitusjärjestelmää.
Hoitoisuusluokitus koetaan positiivisena ja hyvänä asiana. Se on tuonut hoitotyötä elävämmäksi ja tarjonnut hoitotyön hallintoon ja hoitotyön johtajille työkalun arkipäiväisen toiminnan koordinoinnille, organisoinnille ja pitkän aikavälin suunnittelulle. Hoitoisuusluokituksen avulla saatuja tietoja voidaan hyödyntää hoitotyön suunnittelussa, organisoinnissa, henkilöstöpolitiikassa ja hoitotyön johtamisessa. Hoitoisuusluokitus on ennen kaikkea hoitotyön hallinnon ja johtamisen apuväline.
Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että hoitoisuusluokitus tarjoaa hoitotyön hallinnolle useita hyödyntämismahdollisuuksia. Hoitotyön johtajien nähdään olevan avainasemassa siinä, miten hoitoisuusluokituksen avulla saatua tietoa hyödynnetään. Hyödyntäminen on kuitenkin vähäistä ja käytännöt vaihtelevia. Hoitoisuusluokitusta on tehty jo pitkään ja nyt kaivataan konkreettista näyttöä siitä, miten ja mihin saatua tietoa todella hyödynnetään. Ennen kuin hoitoisuusluokituksen avulla saatua tietoa pystytään hyödyntämään, kuluu kuitenkin yllättävän paljon aikaa niin sanottuun perustyöhön, jonka hoitoisuusluokitusmittarin käyttöönotto vaatii. Hyödyntämisen tueksi tarvitaan koulutusta sekä selkeää yhteistä ohjetta siitä, miten hoitoisuusluokituksen avulla saatuja tietoja voidaan hoitotyön hallinnossa ja johtamisessa hyödyntää. Hoitoisuusluokitus tietojen hyödyntäminen vaatii tilastotieteellistä osaamista ja koulutusta, tietojärjestelmien kehittämistä, yhtenäistä luokituslinjaa, hoitoisuusluokituksen avulla saadun tiedon luotettavuutta, henkilökunnan jatkuvaa motivointia/palautteen antamista ja nimettyä hoitoisuusasiantuntijaa, joka hallitsee hoitoisuusluokituksen hyödyntämisen.