Usability in Food Labelling: Heuristic Analysis of Selected Food Labelling Translations

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tutkia elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen käännöksiä englannista suomeen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui käytettävyydestä ja käyttäjäkeskeisestä kääntämisestä ja sen menetelmänä oli heuristinen analyysi. Tutkimuskysymyksinä oli, miten pakkausmerkinnät on käännetty, ja löytyykö niistä käytettävyysongelmia, jotka voidaan korjata heuristisella analyysilla. Lisäksi oli olennaista tietää, että kuinka heuristinen analyysi voisi olla hyödyllinen pakkausmerkintöjä kääntävälle henkilölle. Ennakko-oletuksena oli, että vaarallisia virheitä, jotka johtavat takaisinvetoihin, ei löydetä ja se muodostettiin yritysten ja Elintarvikeviraston reagointinopeuden pohjalta. Heuristinen arviointi ja käyttäjäkeskeinen kääntäminen ovat suhteellisen uusia näkökulmia käännöstieteessä eikä pakkausmerkintöjä ole tutkittu tällä menetelmällä tietääkseni lainkaan. Tutkimuksen tavoitteena oli myös valottaa lyhyen kyselyn avulla, millaisella koulutustaustalla pakkausmerkintöjä käännetään, ja teetetäänkö käännökset ammattikääntäjillä. Tutkielman materiaalina toimivat suomalaisissa päivittäistavarakaupoissa myytävien elintarvikkeiden merkinnöistä valittu sattumanvarainen otos ja englanninkieliset merkinnät olivat ainoa tarkasteltavaksi valittuja pakkauksia yhdistävä tekijä. Aineisto koostui monipuolisesti erilaisista tuotteista esimerkiksi keksi-, ja mehupakkauksista, säilykepurkeista ja makeistuotteista. Tutkimus osoitti myös, että jopa yksi ihminen voi suorittaa heuristisen arvioinnin ja saa havaittua ja korjattua suuren määrän käännösvirheitä ja –puutteita. Ennakko-oletuksen vastaisesti löydettiin yksi suhteellisen vakava käännösvirhe. Eräästä tuotteesta oli jätetty kääntämättä ”soija” ja Eviran ohjeistuksen mukaan se on allergisoiva ainesosa, ja se tulisi kääntää aina. Joissakin pakkauksissa virheitä oli runsaasti, mutta suurin osa oli sellaisia kirjoitusvirheitä, jotka olisi voitu eliminoida tehokkaalla oikoluvulla ja tarkistuksella. Joidenkin virheiden taustalla vaikutti olevan myös konekäännös. Tutkimukseen liittyvän kyselyn pohjalta näyttää siltä, että pakkausmerkintöjä eivät käännä kääntämisen ammattilaiset. Pakkausmerkintöjä kääntävien yleisin koulutustausta oli kauppa- tai elintarviketieteellinen. Pieni osa yrityksistä ilmoitti käyttävänsä käännöstoimistojen apua vaikeiden tekstien kanssa. Tämän tutkimuksen johdosta elintarvikealalla toimivat yritykset saavat enemmän tietoa pakkausmerkintöjen kääntämisestä. Tämä tutkimus myös pyrkii yrityksiä kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota pakkausmerkintöjen käännöksiin ja siihen, että kuluttajien ja yritysten tarpeet kohtaisivat pakkausmerkinnöissä.