Performing Gender in Medical Soaps: Power Conflict Management in the Dialogue of Chicago Hope and Casualty
Oinonen, Eija (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko kahden tv-sairaalasarjan, Chicago Hopen ja Casualtyn, fiktiivisten henkilöiden kielenkäyttö stereotyyppisesti sukupuolittunutta, vai määrittääkö ammatillinen status heidän kielenkäyttöään enemmän kuin sukupuoli. Tarkastelun kohteina ovat puhujaparit, joista puolessa ammatillinen status on miehellä korkeampi kuin naisella, ja puolessa vastaavasti naisella tämä status on miestä korkeampi. Riippuvina muuttujina ovat Nancy M. Henleyn erittelemät alistuvat ja dominoivat verbaaliset strategiat sekä esim. Deborah Cameronin ja Jennifer Coatesin analysoimat sukupuolistereotypiat. Kielenkäyttöä voidaan pitää stereotyypisesti sukupuolittuneena, jos puhujapareista etenkin 1) naishenkilöhahmot käyttävät alistuvia strategioita ollessaan miespuhujapariaan korkeampistatuksisessa asemassa, ja 2) jos mieshenkilöhahmot käyttävät dominoivia strategioita ollessaan naispuhujapariaan alempistatuksessa asemassa. Fiktiota tutkitaan tässä yhteydessä tuotoksena, joka heijastelee tekijöidensä kommunikaatiokulttuuriin sisältyviä arvoja, joihin sukupuolistereotypiatkin kuuluvat.
Tutkimusmateriaali koostuu Casualty-sarjan 12. tuotantokauden sekä Chicago Hope-sarjan 3. tuotantokauden nauhoitetuista jaksoista, joista molemmista tutkittiin esitysjärjestyksessä niin monta jaksoa, että tarvittava määrä valtakonfliktitilanteita saatiin tutkimusmateriaaliksi.
Tutkimukseni osoittaa, että molemmissa sarjoissa ammatilliset valtasuhteet määrittävät dominoivien ja alistuvien verbaalisten strategioiden valintaa selvästi enemmän kuin sukupuoli. Stereotyyppisesti sukupuolittunutta kielenkäyttö oli vain korkeampistatuksisten naishenkilöhahmojen osalta: he käyttivät alistuvia strategioita alempistatuksisia miehiä kohtaan. Ammatillinen status oli selvästi määräävänä tekijänä alistuvien/dominoivien strategioiden valinnassa sekä miehillä että naisilla, kun heillä oli keskusteluissa alempi status, jolloin he käyttivät selvästi enemmän alistuvia strategioita. Tulokset ilmentävät myös, että valtasuhteiden muuttuessa keskustelutilanteiden mukaan samatkin puhujaparit voivat käyttää erilaisia strategioita.
Tutkimusmateriaali koostuu Casualty-sarjan 12. tuotantokauden sekä Chicago Hope-sarjan 3. tuotantokauden nauhoitetuista jaksoista, joista molemmista tutkittiin esitysjärjestyksessä niin monta jaksoa, että tarvittava määrä valtakonfliktitilanteita saatiin tutkimusmateriaaliksi.
Tutkimukseni osoittaa, että molemmissa sarjoissa ammatilliset valtasuhteet määrittävät dominoivien ja alistuvien verbaalisten strategioiden valintaa selvästi enemmän kuin sukupuoli. Stereotyyppisesti sukupuolittunutta kielenkäyttö oli vain korkeampistatuksisten naishenkilöhahmojen osalta: he käyttivät alistuvia strategioita alempistatuksisia miehiä kohtaan. Ammatillinen status oli selvästi määräävänä tekijänä alistuvien/dominoivien strategioiden valinnassa sekä miehillä että naisilla, kun heillä oli keskusteluissa alempi status, jolloin he käyttivät selvästi enemmän alistuvia strategioita. Tulokset ilmentävät myös, että valtasuhteiden muuttuessa keskustelutilanteiden mukaan samatkin puhujaparit voivat käyttää erilaisia strategioita.