Hur man närmar sig kunden språkligt i tre medlemsguider
Nygård, Yvonne (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on verrata miten asiakasta lähestytään kielellisesti kolmessa jäsenoppaassa. Tutkimukseni tavoitteena on analysoida ja verrata puhuttelutapoja, lauserakenteita, definiittipronomineja ja verbejä.
Analyysissäni tarkastelen lauseiden rakennetta ja puhuttelussa käytetyn persoonapronominin sijaintia Paul Diderichsenin lausekaavion avulla. Tämän ohella tarkastelen myös puhuttelun, definiittipronominien ja verbien määrää ja eroja jäsenoppaiden välillä. Analyysini on kvantitatiivinen, kvalitatiivinen ja vertaileva.
Analyysissäni ilmeni, että kaikissa jäsenoppaissa sekä leipätekstissä että otsikoissa lukijaa puhutellaan. Lukijaa puhutellaan kahdella tavalla, persoonallisella ja ei-persoonallisella muodolla. Lukijaa puhutellaan yksikön 2. persoonan muodolla. Persoonapronominit sijaitsevat samoissa kohdissa rakennetta tutkimusmateriaalissani. Definiittipronomineja ja verbejä esiintyy tutkimusmateriaalissani hyvin tasavertaisesti, ilman suurempia epäsäännöllisyyksiä.
Kaikki jäsenoppaat tutkimusmateriaalissani ovat hyvin samantyyppisiä kielellisen lähestymistavan suhteen. Tulosteni perusteella lyhkäisemmissä leipäteksteissä ja otsikoissa on käytetty vähemmän puhuttelua, definiittipronomineja ja verbejä kuin pidemmissä leipäteksteissä ja otsikoissa.
Koska joitakin epäjohdonmukaisuuksia oli huomattavissa kaikissa eri osa-alueissa voi tästä päätellä, että lukijaa pyritään lähestymään puhuttelun avulla ja näin ollen puhuttelun käyttäminen on ollut laatijoiden tavoite. Laatijat ovat myös voineet pyrkiä vaihtelemaan lähestymistapaa ja näin ollen vaihtelemaan myös käytettyjä puhuttelutapoja.
Tulosteni mukaan tutkimusmateriaalini on tiedottavaa tekstilajia, jossa pyritään antamaan lukijalle informaatiota ja neuvoja. Lukijan puhuttelu on lähestymistapa mutta myös kohteliaisuuden käsite.
Analyysissäni tarkastelen lauseiden rakennetta ja puhuttelussa käytetyn persoonapronominin sijaintia Paul Diderichsenin lausekaavion avulla. Tämän ohella tarkastelen myös puhuttelun, definiittipronominien ja verbien määrää ja eroja jäsenoppaiden välillä. Analyysini on kvantitatiivinen, kvalitatiivinen ja vertaileva.
Analyysissäni ilmeni, että kaikissa jäsenoppaissa sekä leipätekstissä että otsikoissa lukijaa puhutellaan. Lukijaa puhutellaan kahdella tavalla, persoonallisella ja ei-persoonallisella muodolla. Lukijaa puhutellaan yksikön 2. persoonan muodolla. Persoonapronominit sijaitsevat samoissa kohdissa rakennetta tutkimusmateriaalissani. Definiittipronomineja ja verbejä esiintyy tutkimusmateriaalissani hyvin tasavertaisesti, ilman suurempia epäsäännöllisyyksiä.
Kaikki jäsenoppaat tutkimusmateriaalissani ovat hyvin samantyyppisiä kielellisen lähestymistavan suhteen. Tulosteni perusteella lyhkäisemmissä leipäteksteissä ja otsikoissa on käytetty vähemmän puhuttelua, definiittipronomineja ja verbejä kuin pidemmissä leipäteksteissä ja otsikoissa.
Koska joitakin epäjohdonmukaisuuksia oli huomattavissa kaikissa eri osa-alueissa voi tästä päätellä, että lukijaa pyritään lähestymään puhuttelun avulla ja näin ollen puhuttelun käyttäminen on ollut laatijoiden tavoite. Laatijat ovat myös voineet pyrkiä vaihtelemaan lähestymistapaa ja näin ollen vaihtelemaan myös käytettyjä puhuttelutapoja.
Tulosteni mukaan tutkimusmateriaalini on tiedottavaa tekstilajia, jossa pyritään antamaan lukijalle informaatiota ja neuvoja. Lukijan puhuttelu on lähestymistapa mutta myös kohteliaisuuden käsite.