Muntlig färdighet i svenskundervisningen i årskurs 8. En jämförelse mellan några skolor i Jurva och i Vasa
Nurmela, Merja (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää kuinka suullista valmiutta kehitetään yläasteen 8. luokan ruotsinkielen tunneilla. Vertailukohteinani ovat Jurvan yläaste, joka sijaitsee yksikielisessä kunnassa sekä Vöyrinkaupungin koulu, joka puolestaan sijaitsee kaksikielisessä Vaasassa. Suullisen valmiuden lisäksi olen tarkastellut mm. oppilaiden asenteita ruotsin kieltä sekä ruotsin kielen opetusta kohtaan, ruotsin kielen käyttöä oppitunneilla sekä oppituntien ulkopuolella ja opetusmenetelmiä, joilla kehitetään suullista kielitaitoa.
Työni aineisto koostuu oppilaiden kyselylomakkeesta sekä opettajien haastatteluista. Lisäksi olen observoinut neljän tutkimukseen osallistuneiden opettajien ja 8. luokkien ruotsin tunteja yhteensä 16 oppitunnin ajan. Oppilaita tutkimuksessani on yhteensä 59, 26 oppilasta Jurvassa, jotka kaikki lukevat ruotsia B1-kielenä ja 33 oppilasta Vaasassa, joista toisen luokan oppilaat lukevat ruotsia B1-kielenä ja toisen luokan oppilaat A2-kielenä. Tutkimuksessani käytetään sekä kvantitatiivistä että vertailevaa metodia tulosten saavuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että oppilaiden asenteet ruotsin kieltä sekä ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisemmät Jurvassa kuin Vaasassa. Kaksikielinen ympäristö Vaasassa vaikuttaa tietenkin positiivisesti suullisen kielitaidon kehittymiseen, mutta asenteisiiin kaksikielinen ympäristö ei välttämättä vaikuta myönteisesti. Huolimatta vaasalaisten oppilaiden kielteisemmästä asenteesta ruotsin kieltä kohtaan, he kuitenkin tiedostavat aineen hyödyllisyyden kouluopetuksessa.
Sekä jurvalaiset että vaasalaiset opettajat pyrkivät käyttämään ruotsin kieltä oppitunneilla niin usein kuin mahdollista, mutta useimmiten he käyttävät sekä suomea että ruotsia rinnakkain. Kieliopin opetus tapahtuu aina suomeksi. Kielioppi-käännösmenetelmä vallitsee oppitunneilla sekä Jurvassa että Vaasassa, mutta piirteitä näkyy myös muista menetelmistä.
Työni aineisto koostuu oppilaiden kyselylomakkeesta sekä opettajien haastatteluista. Lisäksi olen observoinut neljän tutkimukseen osallistuneiden opettajien ja 8. luokkien ruotsin tunteja yhteensä 16 oppitunnin ajan. Oppilaita tutkimuksessani on yhteensä 59, 26 oppilasta Jurvassa, jotka kaikki lukevat ruotsia B1-kielenä ja 33 oppilasta Vaasassa, joista toisen luokan oppilaat lukevat ruotsia B1-kielenä ja toisen luokan oppilaat A2-kielenä. Tutkimuksessani käytetään sekä kvantitatiivistä että vertailevaa metodia tulosten saavuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että oppilaiden asenteet ruotsin kieltä sekä ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisemmät Jurvassa kuin Vaasassa. Kaksikielinen ympäristö Vaasassa vaikuttaa tietenkin positiivisesti suullisen kielitaidon kehittymiseen, mutta asenteisiiin kaksikielinen ympäristö ei välttämättä vaikuta myönteisesti. Huolimatta vaasalaisten oppilaiden kielteisemmästä asenteesta ruotsin kieltä kohtaan, he kuitenkin tiedostavat aineen hyödyllisyyden kouluopetuksessa.
Sekä jurvalaiset että vaasalaiset opettajat pyrkivät käyttämään ruotsin kieltä oppitunneilla niin usein kuin mahdollista, mutta useimmiten he käyttävät sekä suomea että ruotsia rinnakkain. Kieliopin opetus tapahtuu aina suomeksi. Kielioppi-käännösmenetelmä vallitsee oppitunneilla sekä Jurvassa että Vaasassa, mutta piirteitä näkyy myös muista menetelmistä.