Kehityskeskustelu suorituskyvyn edistäjänä
Nummenpää, Eeva (2011)
Nummenpää, Eeva
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kohdeorganisaation käytössä olevaa kehityskeskustelukäytäntöä ja selvittää, kuinka sitä voidaan kehittää entistä toimivammaksi. Lisäksi tutkimuksella halutaan lisätä ymmärrystä siitä, kuinka kehityskeskustelut vaikuttavat kohdeorganisaation toimihenkilöiden suorituskykyyn. Erityisesti tutkimuksen teoriaosuudella pyrittiin hahmottamaan, miten kehityskeskustelut sijoittuvat suorituskyvyn johtamisen keskiöön.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu suorituskyvystä, sen arvioinnista ja lopulta myös johtamisesta. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan kehityskeskusteluita ja niiden roolia suorituskyvyn johtamisen apuvälineenä. Niin suorituskyvyn johtaminen kuin kehityskeskustelukin ovat melko laajoja tutkimuskohteita, mikä puolestaan takaa sen, että malleja ja määritelmiä löytyy useita. Tässä tutkimuksessa varsinkin kehityskeskusteluita tarkastellaan nimenomaan suomalaisessa johtamisympäristössä, jolloin suomalaista tutkimuskirjallisuutta kansainvälisten lähteiden sijaan preferoitu.
Tämän laadullisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita tehtiin yhteensä 12. Haastateltavista toimihenkilöistä puolet oli kohdeorganisaatiossa esimies- ja puolet alaisasemassa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että organisaation kehityskeskustelukäytäntö ei mukaillut teoriaosuudessa ehdotettua kehityskeskustelun kolmijakoa, jossa tavoite-, tulos- sekä kehittymiskeskustelut olivat erotettu omiksi erillisiksi keskusteluikseen. Tutkimuksen keskeisin havainto liittyi kehityskeskustelussa asetettujen suoritus- ja kehitystavoitteiden seurannan puutteeseen. Kohdeorganisaatiossa voitaisiinkin saavuttaa mittavia etuja yhdistämällä kokonaisvaltainen suorituskyvyn johtaminen kehityskeskustelukäytäntöihin. Kaiken kaikkiaan kehityskeskusteluilta odotettiin myös kokonaisvaltaisempaa suorituskyvyn arviointia. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että alaiset odottivat esimiehiltään positiivisen palautteen sijaan enemmän kriittistä, kehittävää palautetta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu suorituskyvystä, sen arvioinnista ja lopulta myös johtamisesta. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan kehityskeskusteluita ja niiden roolia suorituskyvyn johtamisen apuvälineenä. Niin suorituskyvyn johtaminen kuin kehityskeskustelukin ovat melko laajoja tutkimuskohteita, mikä puolestaan takaa sen, että malleja ja määritelmiä löytyy useita. Tässä tutkimuksessa varsinkin kehityskeskusteluita tarkastellaan nimenomaan suomalaisessa johtamisympäristössä, jolloin suomalaista tutkimuskirjallisuutta kansainvälisten lähteiden sijaan preferoitu.
Tämän laadullisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita tehtiin yhteensä 12. Haastateltavista toimihenkilöistä puolet oli kohdeorganisaatiossa esimies- ja puolet alaisasemassa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että organisaation kehityskeskustelukäytäntö ei mukaillut teoriaosuudessa ehdotettua kehityskeskustelun kolmijakoa, jossa tavoite-, tulos- sekä kehittymiskeskustelut olivat erotettu omiksi erillisiksi keskusteluikseen. Tutkimuksen keskeisin havainto liittyi kehityskeskustelussa asetettujen suoritus- ja kehitystavoitteiden seurannan puutteeseen. Kohdeorganisaatiossa voitaisiinkin saavuttaa mittavia etuja yhdistämällä kokonaisvaltainen suorituskyvyn johtaminen kehityskeskustelukäytäntöihin. Kaiken kaikkiaan kehityskeskusteluilta odotettiin myös kokonaisvaltaisempaa suorituskyvyn arviointia. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että alaiset odottivat esimiehiltään positiivisen palautteen sijaan enemmän kriittistä, kehittävää palautetta.