Perehdyttämisellä tulosta? Perehdytysprosessin vaikuttavuus yksilön näkökulmasta
Nummela, Susanna (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perehdytettävien mielikuvia ja kokemuksia perehdyttämisprosessin vaikuttavuudesta eräässä varsinaissuomalaisessa organisaatiossa. Näin ollen tarkastelun kohteena ovat tulokkaiden käsitykset siitä, saavutetaanko nykyisen toimintamallin avulla perehdyttämiselle asetetut tavoitteet. Perehdyttämisen vaikuttavuudesta on myös pyritty tekemään päätelmiä kartoittamalla tulokkaiden kokemuksia prosessin suunnitelmallisuudesta, sisällöstä ja toteutuksesta.
Tutkielman teoriaosassa käsitellään keskeisiä perehdyttämisen osa-alueita: työnopastusta, työyhteisöön ja organisaatioon sosiaalistumista sekä aikuisoppimisen mekanismeja. Sen lisäksi tarkastellaan koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvää tutkimusperinnettä ja siihen liittyviä haasteita. Tutkimusaihetta on lähestytty hyvin käytännönläheisesti unohtamatta kuitenkaan perehdyttämisen teemaan liittyviä tieteellisiä teorioita ja malleja.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka lähestymistapaa luonnehtivat parhaiten fenomenografian perusajatukset; tarkastelun tavoitteena on subjektiivisten kokemusten ja tulkintojen keruu, ei niinkään absoluuttisen totuuden löytäminen. Tutkimuksessa on haastateltu seitsemää yrityksen työntekijää, jotka ovat työskennelleet yrityksen palveluksessa alle vuoden. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, jonka avulla on pyritty keräämään mahdollisimman kattava ja kuvaileva aineisto tutkittavasta ilmiöstä. Vaikuttavuuden arvioinnissa on hyödynnetty Kirkpatrickin (1969) mallia koulutuksen vaikuttavuuden tasoista.
Tutkimustulosten mukaan perehdyttäminen oli vastannut lähes kaikkien tulokkaiden odotuksia ja tarpeita. Yrityksen perehdyttämiskäytäntöjen katsottiin myös edistäneen työn hallintaa ja oppimista sekä tukeneen organisaatioon ja työyhteisöön sosiaalistumista. Selkeimmät puutteet liittyivät perehdytysmallin rakenteen selkeyteen, suunnitelmallisuuteen sekä käytännön toteutukseen työyksikkötasolla.
Tutkielman teoriaosassa käsitellään keskeisiä perehdyttämisen osa-alueita: työnopastusta, työyhteisöön ja organisaatioon sosiaalistumista sekä aikuisoppimisen mekanismeja. Sen lisäksi tarkastellaan koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvää tutkimusperinnettä ja siihen liittyviä haasteita. Tutkimusaihetta on lähestytty hyvin käytännönläheisesti unohtamatta kuitenkaan perehdyttämisen teemaan liittyviä tieteellisiä teorioita ja malleja.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka lähestymistapaa luonnehtivat parhaiten fenomenografian perusajatukset; tarkastelun tavoitteena on subjektiivisten kokemusten ja tulkintojen keruu, ei niinkään absoluuttisen totuuden löytäminen. Tutkimuksessa on haastateltu seitsemää yrityksen työntekijää, jotka ovat työskennelleet yrityksen palveluksessa alle vuoden. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, jonka avulla on pyritty keräämään mahdollisimman kattava ja kuvaileva aineisto tutkittavasta ilmiöstä. Vaikuttavuuden arvioinnissa on hyödynnetty Kirkpatrickin (1969) mallia koulutuksen vaikuttavuuden tasoista.
Tutkimustulosten mukaan perehdyttäminen oli vastannut lähes kaikkien tulokkaiden odotuksia ja tarpeita. Yrityksen perehdyttämiskäytäntöjen katsottiin myös edistäneen työn hallintaa ja oppimista sekä tukeneen organisaatioon ja työyhteisöön sosiaalistumista. Selkeimmät puutteet liittyivät perehdytysmallin rakenteen selkeyteen, suunnitelmallisuuteen sekä käytännön toteutukseen työyksikkötasolla.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]