Monikielinen ja kulttuurienvälinen viestintä suomalais-venäläisissä työyhteisöissä
Nousiainen, Anita (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalaisten ja venäläisten välisestä viestinnästä on vain vähän tutkimusta, vaikka siihen liittyy monia mielenkiintoisia näkökulmia erilaisen kielen ja kulttuurin vuoksi. Suomalais-venäläisiä työyhteisöjä on myös lukumääräisesti paljon.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten monikielisyys ja kulttuurienvälinen viestintä näkyvät suomalais-venäläisissä työyhteisöissä. Näkökulmina tähän olivat ongelmat, edut ja aiempien kokemusten vaikutus vastauksiin.
Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin Internetissä toteutettu kysely, johon vastasi 17 suomalaista, 8 venäläistä. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä työyhteisön monikielisyydestä ja kulttuurienvälisestä viestinnästä avoimin kysymyksin ja monivalinnoin. Toisessa vaiheessa suoritettiin teemahaastattelu, johon osallistui kaksi vapaaehtoista kyselyyn vastannutta. Haastatteluilla syvennettiin jo kyselyssä esiin nousseita teemoja.
Ongelmina suomalaisvastaajat näkivät viestintäepäselvyydet ja väärinymmärrykset, venäläiset oman ulkopuolelle jäämisen suomen kielen käytön vuoksi ja suomalaisten omakulttuurikeskeisyyden. Venäläisten mielestä suomalaisten olisi tullut sopeutua paremmin venäläiseen yritysmaailmaan, eikä yrittää ratkaista arjen ongelmia Suomesta tutuin keinoin. Suomalaisille vaikeaa oli viestin saaminen onnistuneesti perille.
Ongelmia yrityksissä oli yritetty ratkaista sekä etukäteen että niiden ilmetessä. Monikielisen työyhteisön etuna oli uuden kulttuurin ja kielen oppiminen sekä käytännön työn hoituminen. Aiemmista kokemuksista suomalaisten vastauksiin vaikutti eniten Venäjällä asuminen, venäläisillä kielitaidon taso. Kaiken kaikkiaan vastaajat eivät pitäneet suomalais-venäläistä työyhteisöviestintää erityisen vaikeana.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten monikielisyys ja kulttuurienvälinen viestintä näkyvät suomalais-venäläisissä työyhteisöissä. Näkökulmina tähän olivat ongelmat, edut ja aiempien kokemusten vaikutus vastauksiin.
Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin Internetissä toteutettu kysely, johon vastasi 17 suomalaista, 8 venäläistä. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä työyhteisön monikielisyydestä ja kulttuurienvälisestä viestinnästä avoimin kysymyksin ja monivalinnoin. Toisessa vaiheessa suoritettiin teemahaastattelu, johon osallistui kaksi vapaaehtoista kyselyyn vastannutta. Haastatteluilla syvennettiin jo kyselyssä esiin nousseita teemoja.
Ongelmina suomalaisvastaajat näkivät viestintäepäselvyydet ja väärinymmärrykset, venäläiset oman ulkopuolelle jäämisen suomen kielen käytön vuoksi ja suomalaisten omakulttuurikeskeisyyden. Venäläisten mielestä suomalaisten olisi tullut sopeutua paremmin venäläiseen yritysmaailmaan, eikä yrittää ratkaista arjen ongelmia Suomesta tutuin keinoin. Suomalaisille vaikeaa oli viestin saaminen onnistuneesti perille.
Ongelmia yrityksissä oli yritetty ratkaista sekä etukäteen että niiden ilmetessä. Monikielisen työyhteisön etuna oli uuden kulttuurin ja kielen oppiminen sekä käytännön työn hoituminen. Aiemmista kokemuksista suomalaisten vastauksiin vaikutti eniten Venäjällä asuminen, venäläisillä kielitaidon taso. Kaiken kaikkiaan vastaajat eivät pitäneet suomalais-venäläistä työyhteisöviestintää erityisen vaikeana.