Basel III - Vakavaraisuussääntelyuudistuksen vaikutukset säästöpankkitoimintaan Suomessa
Noponen, Katja (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Luottolaitosten vakavaraisuuden sääntely on yksi tärkeimmistä välineistä pankkisektorin vakauden turvaamisessa. Basel III -sääntelyn on tarkoitus korjata finanssikriisin paljastamia puutteita pankkien vakavaraisuusääntelyssä ja vahvistaa pankkien kriisinsietokykyä. Jatkossa pankeilta vaaditaan enemmän ensisijaista omaa pääomaa sekä entistä vahvempaa rahoitusasemaa niin maksuvalmiuden kuin oman rahoituksen osalta.
Suomessa pankkien valmiudet sääntelyuudistuksen toteuttamiseen eivät ole yhtäläiset. Säästöpankkiryhmä on yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä, mutta uuden sääntelyn myötä verkottuneen liiketoimintamallin kautta toimiminen on tehty mahdottomaksi ja vakavaraisuussääntelyn kiristyminen pakottaa säästöpankit uudistamaan jo vuosikymmeniä kestäneitä toimintamallejaan.
Tutkielman tavoitteena on analysoida millaisia vaatimuksia ja periaatteita Basel III -vakavaraisuuskehikko asettaa pankeille sekä selvittää, miten sääntelyn kiristyminen vaikuttaa paikallisten säästöpankkien toimintaan. Lisäksi tavoitteena on arvioida pidetäänkö sääntelyuudistusta tarpeellisena säästöpankkien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla sääntelyuudistukseen perehtyneitä asiantuntijoita Säästöpankkiryhmästä sekä edustajaa Finanssivalvonnasta.
Tutkimustulosten mukaan Säästöpankkiryhmän edustajat pitivät Basel III -uudistusta Euroopan tasolla perusteltuna. Pienten ja suurten toimijoiden eriarvoinen asema sekä erilaiset haasteet nähtiin kuitenkin ongelmallisina, minkä vuoksi uudistusta ei pidetty suomalaisen säästöpankkitoiminnan kannalta tarpeellisena. Sääntelyuudistuksen merkittävimpänä ongelmana nähtiin likviditeettiriskin hallinta ja etenkin uusi maksuvalmiusvaatimus, joka pakottaa säästöpankit sijoittamaan varansa likvidimpiin, mutta säästöpankkien kannalta huonotuottoisempiin ja riskiherkempiin ratkaisuihin.
Suomessa pankkien valmiudet sääntelyuudistuksen toteuttamiseen eivät ole yhtäläiset. Säästöpankkiryhmä on yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä, mutta uuden sääntelyn myötä verkottuneen liiketoimintamallin kautta toimiminen on tehty mahdottomaksi ja vakavaraisuussääntelyn kiristyminen pakottaa säästöpankit uudistamaan jo vuosikymmeniä kestäneitä toimintamallejaan.
Tutkielman tavoitteena on analysoida millaisia vaatimuksia ja periaatteita Basel III -vakavaraisuuskehikko asettaa pankeille sekä selvittää, miten sääntelyn kiristyminen vaikuttaa paikallisten säästöpankkien toimintaan. Lisäksi tavoitteena on arvioida pidetäänkö sääntelyuudistusta tarpeellisena säästöpankkien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla sääntelyuudistukseen perehtyneitä asiantuntijoita Säästöpankkiryhmästä sekä edustajaa Finanssivalvonnasta.
Tutkimustulosten mukaan Säästöpankkiryhmän edustajat pitivät Basel III -uudistusta Euroopan tasolla perusteltuna. Pienten ja suurten toimijoiden eriarvoinen asema sekä erilaiset haasteet nähtiin kuitenkin ongelmallisina, minkä vuoksi uudistusta ei pidetty suomalaisen säästöpankkitoiminnan kannalta tarpeellisena. Sääntelyuudistuksen merkittävimpänä ongelmana nähtiin likviditeettiriskin hallinta ja etenkin uusi maksuvalmiusvaatimus, joka pakottaa säästöpankit sijoittamaan varansa likvidimpiin, mutta säästöpankkien kannalta huonotuottoisempiin ja riskiherkempiin ratkaisuihin.