Energiankäytön optimointi ABB oy:n Protection & Connection -yksikössä
Nissinen, Reko (2016)
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
ABB-yhtymä on asettanut yksiköilleen energiansäästötavoitteen vuodelle 2020. Liikevaihtoon suhteutetun energian kokonaiskulutuksen vähennystavoite on 20 % vuoden 2013 tasosta. Työssä tarkastellaan Protection & Connectionin energiatehokkuuden nykytasoa. Lisäksi esitetään keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Yleisin energiatehokkuuden mittari on pinta-alaan suhteutettu ominaiskulutus. ABB-yhtymän asettamassa tavoitteessa käytetään taloudellisen energiaintensiteetin mittaria. Tämä tarkoittaa kulutuksen suhteuttamista liikevaihtoon. Eri vuosien toteutunut lämmönkulutus täytyy normittaa, jotta kulutukset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Normitus tarkoittaa sääolosuhteiden vaikutuksen poistamista.
Suurimmat säästöt kokonaiskulutuksessa saadaan vähentämällä hukkalämmön määrää. Sähkölaitteiden käyttö lämmittää rakennusta. Sähkönsäästö vähentää sähkölaitteissa syntyvää lämpöä ja lisää siten lämmitystarvetta. Tämän vuoksi sähkönsäästöä on tarkasteltava erikseen talven ja kesän osalta. Sähkölaitteiden lämpö jätetään usein huomioimatta säästölaskelmissa, vaikka niiden vaikutus säästöihin on merkittävä.
Suurin yksittäinen energiansäästötapa on lastausovien lämpöhäviöiden vähentäminen. Tämä onnistuu oville asennettavien puhaltimien avulla. Varastoautomaattien ja robottien energiatehokkuuden tehostamisella saadaan merkittäviä säästöjä. Toimistolaitteiden, valaistuksen ja infotelevisioiden sähkönsäästöt ovat helposti toteutettavissa. Lisäksi vesivuotojen korjaus tuo säästöjä energia- ja vesilaskuissa.
Vuosittainen kokonaisenergiankulutus on helposti vähennettävissä 80 MWh. Lisäksi tarvitaan noin 1,95 %:n vuosittainen liikevaihdon kasvu, jotta yhtymän asettama tavoite toteutuu. Protection & Connectionin liikevaihdon kasvutavoite on 8–10 % vuosittain. Yhtymän vaatimaan energiansäästötavoitteeseen päästään suhteellisen helposti.
Tärkein jatkotutkimuskohde on paineilman laskutusjärjestelmän muuttaminen. Muita jatkotutkimuskohteita ovat tehdashallin valaistuksenohjauksen tehostaminen, lastausovien aukioloajan lyhentäminen sekä kulutusmittareiden lisääminen.
Yleisin energiatehokkuuden mittari on pinta-alaan suhteutettu ominaiskulutus. ABB-yhtymän asettamassa tavoitteessa käytetään taloudellisen energiaintensiteetin mittaria. Tämä tarkoittaa kulutuksen suhteuttamista liikevaihtoon. Eri vuosien toteutunut lämmönkulutus täytyy normittaa, jotta kulutukset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Normitus tarkoittaa sääolosuhteiden vaikutuksen poistamista.
Suurimmat säästöt kokonaiskulutuksessa saadaan vähentämällä hukkalämmön määrää. Sähkölaitteiden käyttö lämmittää rakennusta. Sähkönsäästö vähentää sähkölaitteissa syntyvää lämpöä ja lisää siten lämmitystarvetta. Tämän vuoksi sähkönsäästöä on tarkasteltava erikseen talven ja kesän osalta. Sähkölaitteiden lämpö jätetään usein huomioimatta säästölaskelmissa, vaikka niiden vaikutus säästöihin on merkittävä.
Suurin yksittäinen energiansäästötapa on lastausovien lämpöhäviöiden vähentäminen. Tämä onnistuu oville asennettavien puhaltimien avulla. Varastoautomaattien ja robottien energiatehokkuuden tehostamisella saadaan merkittäviä säästöjä. Toimistolaitteiden, valaistuksen ja infotelevisioiden sähkönsäästöt ovat helposti toteutettavissa. Lisäksi vesivuotojen korjaus tuo säästöjä energia- ja vesilaskuissa.
Vuosittainen kokonaisenergiankulutus on helposti vähennettävissä 80 MWh. Lisäksi tarvitaan noin 1,95 %:n vuosittainen liikevaihdon kasvu, jotta yhtymän asettama tavoite toteutuu. Protection & Connectionin liikevaihdon kasvutavoite on 8–10 % vuosittain. Yhtymän vaatimaan energiansäästötavoitteeseen päästään suhteellisen helposti.
Tärkein jatkotutkimuskohde on paineilman laskutusjärjestelmän muuttaminen. Muita jatkotutkimuskohteita ovat tehdashallin valaistuksenohjauksen tehostaminen, lastausovien aukioloajan lyhentäminen sekä kulutusmittareiden lisääminen.