Tekstitaidot, mediaopetus ja laaja lukutaito: Kielikäsityksen muuttuminen lukion äidinkielen tehtäväkirjoissa
Niiranen, Ulla (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kielitaito on edellytys lähes kaikelle koulussa tapahtuvalle oppimiselle. Kielten opetuksen taustalla on oletus kielikäsityksestä, jolla tarkoitetaan tietoa kielen rakenteesta ja käytöstä. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ohella kielikäsitykseen liittyvä tieto vaikuttaa opetusmateriaalien laadintaan sekä osaamisen arviointiperusteisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tekstitaitojen kielikäsityksiä kahdessa lukion äidinkielen tehtäväkirjasarjassa. Tutkimusaineistona ovat Grünnin, Grünthalin ja Uusi-Hallilan toimittama teos Kivijalka. Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden tehtäviä ja aineistoja (2001) sekä Haapalan, Hellströmin, Kantolan, Kasevan, Korhosen, Maijalan, Saarikiven, Salon ja Torkin toimittamaan käsikirjaan Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus (2012) liittyvät tehtäväkirjat Tehtäviä 1 (2011), Tehtäviä 2 (2012) ja Tehtäviä 4 (2011). Tutkimusmenetelmänä käytän teoriapohjaista sisällönanalyysia, jonka avulla tarkastelen 2000-luvun tekstitaitojen kielikäsityksissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen taustalta löytyvät keskeiset teoriat viittaavat kieli- ja genrepedagogiikkaan.
Tämä tekstitaitojen kielikäsityksiä koskeva tutkimus osoitti, että suurimmat erot tutkittujen lukion äidinkielen tehtäväkirjasarjojen välillä tulivat esille mediakasvatukseen liittyvissä tehtävänannoissa. Tutkimusaineiston perusteella mediakasvatuksessa ollaan siirtymässä medialukutaidon käsitteestä laajan lukutaidon käsitteeseen, jolla tarkoitetaan aikaisempaa laajempaa, ja ennen kaikkea kriittistä, tekstien lukemista. Särmän perusteella uusien, sähköisten, median muotojen määrä on kasvanut 2000-luvulla ”perinteisten” medioiden rinnalla. Uusista median muodoista erityisesti sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan vuorovaikutuksellisen luonteensa turvin.
Toiminnallisen kielikäsityksen kannalta äidinkielen tehtäväkirjojen tutkiminen on tärkeää, jotta tehtäväkirjoja on mahdollista kehittää ajanmukaisesti. Lisäksi käytännönläheisiä ja tavoitelähtöisiä tehtäviä suunnittelemalla voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tekstitaitojen kielikäsityksiä kahdessa lukion äidinkielen tehtäväkirjasarjassa. Tutkimusaineistona ovat Grünnin, Grünthalin ja Uusi-Hallilan toimittama teos Kivijalka. Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden tehtäviä ja aineistoja (2001) sekä Haapalan, Hellströmin, Kantolan, Kasevan, Korhosen, Maijalan, Saarikiven, Salon ja Torkin toimittamaan käsikirjaan Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus (2012) liittyvät tehtäväkirjat Tehtäviä 1 (2011), Tehtäviä 2 (2012) ja Tehtäviä 4 (2011). Tutkimusmenetelmänä käytän teoriapohjaista sisällönanalyysia, jonka avulla tarkastelen 2000-luvun tekstitaitojen kielikäsityksissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen taustalta löytyvät keskeiset teoriat viittaavat kieli- ja genrepedagogiikkaan.
Tämä tekstitaitojen kielikäsityksiä koskeva tutkimus osoitti, että suurimmat erot tutkittujen lukion äidinkielen tehtäväkirjasarjojen välillä tulivat esille mediakasvatukseen liittyvissä tehtävänannoissa. Tutkimusaineiston perusteella mediakasvatuksessa ollaan siirtymässä medialukutaidon käsitteestä laajan lukutaidon käsitteeseen, jolla tarkoitetaan aikaisempaa laajempaa, ja ennen kaikkea kriittistä, tekstien lukemista. Särmän perusteella uusien, sähköisten, median muotojen määrä on kasvanut 2000-luvulla ”perinteisten” medioiden rinnalla. Uusista median muodoista erityisesti sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan vuorovaikutuksellisen luonteensa turvin.
Toiminnallisen kielikäsityksen kannalta äidinkielen tehtäväkirjojen tutkiminen on tärkeää, jotta tehtäväkirjoja on mahdollista kehittää ajanmukaisesti. Lisäksi käytännönläheisiä ja tavoitelähtöisiä tehtäviä suunnittelemalla voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin.