Poliittisten puolueiden muodostamisen ja toiminnan vapaus kansainvälisessä oikeudessa
Nieminen, Valtteri (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään poliittisten puolueiden asemaa ja toimintaa suojaavien kansainvälisen oikeuden normien sisältöä, tulkintaa ja täytäntöönpanoa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvät poliittiset vapaus- ja osallistumisoikeudet. Poliittisten puolueiden toiminnan osalta erityistä merkitystä on yhdistymisvapaudella. Tutkimuksessa selvitetään poliittisten vapaus- ja osallistumisoikeuksien merkitystä puoluetoiminnalla. Samalla selvitetään niitä perusteita, joiden mukaisesti puoluetoimintaa voidaan rajoittaa. Erityisen tarkastelun kohteena on Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka tulkintakäytönnässä puolueiden asemaan on kiinnitetty runsaasti huomiota. Lisäksi selvitetään kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse demokraattiseen hallintotapaan liittyvien oikeuksien turvaamisesta kansainvälisten järjestöjen toimenpiteillä. Tutkimuksen teemaan liittyy keskeisesti demokraattisen hallintotavan asema kansainvälisessä oikeudessa sekä kysymys siitä, edellytetäänkö kansainvälisessä oikeudessa valtiolta demokratian periaatteiden mukaisen hallintotavan noudattamista.
Tutkimuksessa todetaan, että puolueiden toiminnan vapaus on muodostunut demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen keskeiseksi osaksi. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu yhdistymisvapaus on keskeinen puolueiden toiminnan vapauden turvaava oikeus, jonka toteuttamista valtiot ovet velvollisia edistämään myös aktiivisin toimenpitein. Lisäksi puolueiden toimintaa turvaavat muut ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet, kuten sananvapaus ja oikeus vapaisiin vaaleihin. Koska puolueilla on keskeinen asema osana demokraattista yhteiskuntajärjestystä, niiden toimintaa voidaan rajoittaa vain välttämättömien syiden perusteella. Tutkimuksessa todetaan, että puoluetoiminnan rajoittaminen on mahdollista lähinnä silloin, kun puolueen toiminta on todellinen uhka demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että poliittisten vapaus- ja osallistumisoikeuksien täytäntöönpano on muodostunut kansainvälisten järjestöjen keskeiseksi tehtäväksi. Demokraattisen hallintotavan ja siihen liittyvien poliittisten vapaus- ja osallistumisoikeuksien turvaaminen on mahdollista valtion suostumukseen perustuvin toimin. Lisäksi todetaan, että demokraattista hallintoa vastaan osoitettuja vallankaappauksia voidaan tietyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa vastustaa myös voimatoimin.
Tutkimuksessa todetaan, että puolueiden toiminnan vapaus on muodostunut demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen keskeiseksi osaksi. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu yhdistymisvapaus on keskeinen puolueiden toiminnan vapauden turvaava oikeus, jonka toteuttamista valtiot ovet velvollisia edistämään myös aktiivisin toimenpitein. Lisäksi puolueiden toimintaa turvaavat muut ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet, kuten sananvapaus ja oikeus vapaisiin vaaleihin. Koska puolueilla on keskeinen asema osana demokraattista yhteiskuntajärjestystä, niiden toimintaa voidaan rajoittaa vain välttämättömien syiden perusteella. Tutkimuksessa todetaan, että puoluetoiminnan rajoittaminen on mahdollista lähinnä silloin, kun puolueen toiminta on todellinen uhka demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että poliittisten vapaus- ja osallistumisoikeuksien täytäntöönpano on muodostunut kansainvälisten järjestöjen keskeiseksi tehtäväksi. Demokraattisen hallintotavan ja siihen liittyvien poliittisten vapaus- ja osallistumisoikeuksien turvaaminen on mahdollista valtion suostumukseen perustuvin toimin. Lisäksi todetaan, että demokraattista hallintoa vastaan osoitettuja vallankaappauksia voidaan tietyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa vastustaa myös voimatoimin.