Palvelujen kilpailuttaminen kunnissa
Nieminen, Jorma (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa pyritään tutkimaan alati lisääntyvää palvelujen kilpailuttamista julkisella sektorilla sekä selvittämään kokonaistaloudellisen edullisuuden konseptia. Tähän liittyy olennaisena osana laatu sekä kuinka se ymmärretään ja miten sitä kunnissa käytetään palvelujen kilpailuttamisen yhteydessä.
Tutkimusongelmana on kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttö kuntien hankintayksiköissä palveluja kilpailutettaessa. Tavoitteena on tutkia, kuinka kyseistä konseptia sovelletaan hankintayksiköissä tarjouspyyntöä tehtäessä ja kriteereitä asetettaessa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on otettu esille uusi julkisjohtaminen, näennäismarkkinat sekä laadun arviointi ja hallinta. Täten on pyritty luomaan pohja julkisen sektorin palvelujen kilpailutukselle sekä tutkittavalle ilmiölle. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat muun muassa kilpailuttaminen, markkinat, kokonaistaloudellinen edullisuus sekä laatu.
Tutkimusmetodina on käytetty arkistoanalyysiä. Tutkimusote on ollut kvalitatiivinen, koska mihinkään määrälliseen vertailuun ei ole pyritty. Aineistoina tutkimuksessa on käytetty kotimaisia ja ulkomaisia kirjalähteitä sekä lukuisia nettilähteitä. Empiirisen osion kohdalla aineistona on ollut Finlexin tietokannan markkinaoikeuden oikeustapauksia.
Tutkimuksessa saatiin seuraavia havaintoja kokonaistaloudellisen edullisuuden käytöstä: Vaikeuksia syntyy yritettäessä määritellä laatutekijöiden ja hintatekijöiden välistä suhdetta, koska palvelut halutaan tuottaa mahdollisimman halvalla, mutta kuitenkin tietty laatutaso säilyttäen. Tämä saa hankintayksikön jopa muuttamaan kriteerien mukaisia päätöksiä kun on huomattu, että kriteerit olisi pitänyt asettaa toisella tavalla. Yleisimmin nimenomaan halutaan kallistua halvemman vaihtoehdon kannalle. Erot eri palvelualojen välillä ovat myös sangen merkittäviä nimenomaan laatutekijöiden painoarvon suhteen.
Palvelujen kilpailuttaminen kunnissa on vieläkin murrosvaiheessa. Kunnat sopeutuvat vielä kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttöön määräävänä valintakriteerinä, mistä syystä tulee vielä ylilyöntejä ja virhearviointeja. Laatuun pyritään panostamaan enemmän, koska kansalaiset vaativat tietyn laatutason palveluja. Samalla pyritään tuottamaan palveluja mahdollisimman edullisesti. Kilpailuttaminen tulee tästä syystä lisääntymään jatkossa entisestään, varsinkin isommissa kaupungeissa joissa on huomattavasti enemmän palveluntarjoajia saatavilla.
Tutkimusongelmana on kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttö kuntien hankintayksiköissä palveluja kilpailutettaessa. Tavoitteena on tutkia, kuinka kyseistä konseptia sovelletaan hankintayksiköissä tarjouspyyntöä tehtäessä ja kriteereitä asetettaessa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on otettu esille uusi julkisjohtaminen, näennäismarkkinat sekä laadun arviointi ja hallinta. Täten on pyritty luomaan pohja julkisen sektorin palvelujen kilpailutukselle sekä tutkittavalle ilmiölle. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat muun muassa kilpailuttaminen, markkinat, kokonaistaloudellinen edullisuus sekä laatu.
Tutkimusmetodina on käytetty arkistoanalyysiä. Tutkimusote on ollut kvalitatiivinen, koska mihinkään määrälliseen vertailuun ei ole pyritty. Aineistoina tutkimuksessa on käytetty kotimaisia ja ulkomaisia kirjalähteitä sekä lukuisia nettilähteitä. Empiirisen osion kohdalla aineistona on ollut Finlexin tietokannan markkinaoikeuden oikeustapauksia.
Tutkimuksessa saatiin seuraavia havaintoja kokonaistaloudellisen edullisuuden käytöstä: Vaikeuksia syntyy yritettäessä määritellä laatutekijöiden ja hintatekijöiden välistä suhdetta, koska palvelut halutaan tuottaa mahdollisimman halvalla, mutta kuitenkin tietty laatutaso säilyttäen. Tämä saa hankintayksikön jopa muuttamaan kriteerien mukaisia päätöksiä kun on huomattu, että kriteerit olisi pitänyt asettaa toisella tavalla. Yleisimmin nimenomaan halutaan kallistua halvemman vaihtoehdon kannalle. Erot eri palvelualojen välillä ovat myös sangen merkittäviä nimenomaan laatutekijöiden painoarvon suhteen.
Palvelujen kilpailuttaminen kunnissa on vieläkin murrosvaiheessa. Kunnat sopeutuvat vielä kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttöön määräävänä valintakriteerinä, mistä syystä tulee vielä ylilyöntejä ja virhearviointeja. Laatuun pyritään panostamaan enemmän, koska kansalaiset vaativat tietyn laatutason palveluja. Samalla pyritään tuottamaan palveluja mahdollisimman edullisesti. Kilpailuttaminen tulee tästä syystä lisääntymään jatkossa entisestään, varsinkin isommissa kaupungeissa joissa on huomattavasti enemmän palveluntarjoajia saatavilla.