Valtion aluehallinnon uudistamishanke: Henkilökunnan käsityksiä uudistuksesta ja aluejaosta
Nieminen, Emmi (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Valtion aluehallinto on valtion keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin jäävää hallintoa. Vuoden 2009 loppuun saakka aluehallinnon organisaatioita olivat lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot. Nykyiset valtion aluehallintoviranomaiset saivat tehtävänsä näiltä virastoilta. Nykyiseen valtion aluehallintoon kuuluvat aluehallintovirasto (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä maakunnan liitot.
ALKU-hankkeella oli tarkoitus uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti sekä tuloksellisesti toimiva aluehallinto. ALKU-hankkeella pyrittiin selkeyttämään viranomaisten työnjakoa ja poistamaan päällekkäisyyksiä sekä uudistamaan aluejakoa niin, että alueet olisivat enemmän tarkoituksenmukaisia ja selkeitä.
Tämä tutkimus on osa tutkimusprojektia "Viestinnän ja kaksikielisyyden hyvät käytänteet organisaatiossa – tarkastelussa aluehallinnon uudistus”, joka puolestaan on osa suurempaa hanketta ”Kaksikielisyys ja monikulttuurinen Suomi – hyviä käytänteitä ja tulevaisuuden haasteita (Kamoon)”. Tutkimus käsittelee aihetta enemmän aluetieteen näkökannalta kuin kieli- tai viestintätieteen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aluehallintouudistuksen tavoitteita ja perusteita, sekä uusien viranomaisten aluejakoa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kyselystä saatujen tulosten perusteella henkilökunnan mielipiteitä uudistuksesta. Tutkimushankkeeseen on tehty kaksi laajaa kyselyä, vuonna 2009 ja vuonna 2011. Tuloksia on ristiintaulukoitu taustamuuttujien kanssa mahdollisten riippuvuussuhteiden löytämiseksi.
Henkilöstö ei kokenut, että ALKU-hanke on edistänyt aluehallinnon tavoitteiden toteutumista, selkeyttänyt tai tehostanut aluehallintoa. Etenkin niiden osuus, jotka ennen uudistusta vielä uskoivat vaikutuksiin, oli jälkimmäisessä kyselyssä pienentynyt. Henkilöstö koki, että uusi muutos tuli liian nopeasti edellisen jälkeen ja etteivät he voineet vaikuttaa päätöksentekoon.
Kyselyistä selviää, että sekä odotukset että havainnot uudistuksen vaikutuksista työtovereihin, työpaikan sijaintiin ja työtehtäviin ovat vastaajien arvion mukaan jääneet vähäisiksi. Myönteisiä vaikutuksia oli tullut eniten työtovereihin ja eniten kielteistä työpaikan sijaintiin. Kuitenkin suurin osa vastaajista koki, ettei uudistuksella ole ollut vaikutusta työtovereihin, työpaikan sijaintiin tai työtehtäviin.
Tulokset osoittavat, että aluehallinnon uudistus ei ole tuonut taloudellisia säästöjä, se on luonut epävarmuutta ja heikentänyt työntekijöiden työmotivaatiota sekä lisännyt byrokratiaa. Lievästi kasvanut vastuualueiden vapaaehtoisen yhteistyön lisääntyminen on odotettu ja myönteinen tulos uudistuksessa. Palvelujen saatavuus ei ole parantunut uudesta aluejaosta huolimatta. ALKU-hanke uudisti aluehallintoa laajasti, mutta henkilökunta ei tulosten perusteella ole kovin tyytyväinen uudistukseen.
ALKU-hankkeella oli tarkoitus uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti sekä tuloksellisesti toimiva aluehallinto. ALKU-hankkeella pyrittiin selkeyttämään viranomaisten työnjakoa ja poistamaan päällekkäisyyksiä sekä uudistamaan aluejakoa niin, että alueet olisivat enemmän tarkoituksenmukaisia ja selkeitä.
Tämä tutkimus on osa tutkimusprojektia "Viestinnän ja kaksikielisyyden hyvät käytänteet organisaatiossa – tarkastelussa aluehallinnon uudistus”, joka puolestaan on osa suurempaa hanketta ”Kaksikielisyys ja monikulttuurinen Suomi – hyviä käytänteitä ja tulevaisuuden haasteita (Kamoon)”. Tutkimus käsittelee aihetta enemmän aluetieteen näkökannalta kuin kieli- tai viestintätieteen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aluehallintouudistuksen tavoitteita ja perusteita, sekä uusien viranomaisten aluejakoa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kyselystä saatujen tulosten perusteella henkilökunnan mielipiteitä uudistuksesta. Tutkimushankkeeseen on tehty kaksi laajaa kyselyä, vuonna 2009 ja vuonna 2011. Tuloksia on ristiintaulukoitu taustamuuttujien kanssa mahdollisten riippuvuussuhteiden löytämiseksi.
Henkilöstö ei kokenut, että ALKU-hanke on edistänyt aluehallinnon tavoitteiden toteutumista, selkeyttänyt tai tehostanut aluehallintoa. Etenkin niiden osuus, jotka ennen uudistusta vielä uskoivat vaikutuksiin, oli jälkimmäisessä kyselyssä pienentynyt. Henkilöstö koki, että uusi muutos tuli liian nopeasti edellisen jälkeen ja etteivät he voineet vaikuttaa päätöksentekoon.
Kyselyistä selviää, että sekä odotukset että havainnot uudistuksen vaikutuksista työtovereihin, työpaikan sijaintiin ja työtehtäviin ovat vastaajien arvion mukaan jääneet vähäisiksi. Myönteisiä vaikutuksia oli tullut eniten työtovereihin ja eniten kielteistä työpaikan sijaintiin. Kuitenkin suurin osa vastaajista koki, ettei uudistuksella ole ollut vaikutusta työtovereihin, työpaikan sijaintiin tai työtehtäviin.
Tulokset osoittavat, että aluehallinnon uudistus ei ole tuonut taloudellisia säästöjä, se on luonut epävarmuutta ja heikentänyt työntekijöiden työmotivaatiota sekä lisännyt byrokratiaa. Lievästi kasvanut vastuualueiden vapaaehtoisen yhteistyön lisääntyminen on odotettu ja myönteinen tulos uudistuksessa. Palvelujen saatavuus ei ole parantunut uudesta aluejaosta huolimatta. ALKU-hanke uudisti aluehallintoa laajasti, mutta henkilökunta ei tulosten perusteella ole kovin tyytyväinen uudistukseen.