Alavuden kaupungin imago ulkopaikkakuntalaisten silmin
Niemi, Hanna (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kiristynyt kilpailutilanne, muutospaineet sekä kasvavat odotukset sidosryhmissä pakottavat julkisen sektorinkin panostamaan nykypäivänä imagon kiillotukseen. Tutkimukseni käsittelee organisaation imagoa ja erityisesti kaupungin imagoa sekä sen tutkimista. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, millainen on tutkimuskohteena olevan Alavuden kaupungin imago ulkopaikkakuntalaisten silmin. Imagoa on tutkittu paljon, mutta se on edelleen vaikea määritellä yksiselitteisesti. Tutkielman teoriaosassa on pyritty esittämään käsite imago, sen muodostuminen, merkitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi käsitellään erikseen kaupungin imagoon ja sen rakentamisprosessiin liittyviä tekijöitä.
Tutkimusmetodina käytettiin kyselytutkimusta, jolla pyrittiin selvittämään Alavuden kaupunkiin liittyviä mielikuvia. Lisäksi vertailtiin Alavutta ja sen lähikuntia sekä selvennettiin mielipiteitä asumisesta, viihtyvyydestä elinkeinoelämästä, matkailusta, koululutustarjonnasta, liikenteestä, viestinnästä. Kyselylomakkeiden vastaukset kerättiin lähikunnissa Seinäjoella, Kuortaneella, Virroilla ja Töysässä, ja lomakkeita palautui yhteensä 215 kappaletta. Aineistoa analysoitiin faktorianalyysilla, ristiintaulukoimalla sekä keskiarvojen ja frekvenssijakaumien avulla. Avoimet kysymykset purettiin auki yksitellen.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voitiin päätellä, että Alavuden kaupunki nähdään ulkoisten sidosryhmien silmissä asukasystävällisenä, pienenä maalaiskuntana, jonka positiivisiin puoliin voidaan lukea järvimaisemat, luonto, puhtaus ja alavuus. Yrittäjähenkisyys ja erityisesti maaseutuyrittäminen nähdään lisäksi Alavuden imago kohottaviksi tekijöiksi. Kaupunki kaipaa kuitenkin kipeästi näkyvyyttä, vetovoimaa sekä monipuolisuutta matkailun, tapahtumien ja toiminnan saralla. Lisäksi koulutusmahdollisuudet koettiin vastaajien parissa puutteellisina. Strategisen suunnitellun ja viestintään panostamisen avulla Alavuden kaupungin tulisi löytää ja saavuttaa yhdenmukainen, selkeä kaupunkikuva.
Tutkimusmetodina käytettiin kyselytutkimusta, jolla pyrittiin selvittämään Alavuden kaupunkiin liittyviä mielikuvia. Lisäksi vertailtiin Alavutta ja sen lähikuntia sekä selvennettiin mielipiteitä asumisesta, viihtyvyydestä elinkeinoelämästä, matkailusta, koululutustarjonnasta, liikenteestä, viestinnästä. Kyselylomakkeiden vastaukset kerättiin lähikunnissa Seinäjoella, Kuortaneella, Virroilla ja Töysässä, ja lomakkeita palautui yhteensä 215 kappaletta. Aineistoa analysoitiin faktorianalyysilla, ristiintaulukoimalla sekä keskiarvojen ja frekvenssijakaumien avulla. Avoimet kysymykset purettiin auki yksitellen.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voitiin päätellä, että Alavuden kaupunki nähdään ulkoisten sidosryhmien silmissä asukasystävällisenä, pienenä maalaiskuntana, jonka positiivisiin puoliin voidaan lukea järvimaisemat, luonto, puhtaus ja alavuus. Yrittäjähenkisyys ja erityisesti maaseutuyrittäminen nähdään lisäksi Alavuden imago kohottaviksi tekijöiksi. Kaupunki kaipaa kuitenkin kipeästi näkyvyyttä, vetovoimaa sekä monipuolisuutta matkailun, tapahtumien ja toiminnan saralla. Lisäksi koulutusmahdollisuudet koettiin vastaajien parissa puutteellisina. Strategisen suunnitellun ja viestintään panostamisen avulla Alavuden kaupungin tulisi löytää ja saavuttaa yhdenmukainen, selkeä kaupunkikuva.