Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet- Vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas
Niemelä, Ville (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani selvitän rajavartiolaitokseen nimitetyn rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteita vapaa-aikana järjestämällä rajavartiomiehen kaksi virkastatusta, sotilas ja julkisen vallan käyttäjä, yhdeksi normikokonaisuudeksi. Tämä normikokonaisuus toimii perustana nykyaikaisen rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteille.
Tutkimusmetodini on oikeusdogmaattinen ja tutkimusote analyyttinen. Tutkielman oikeustapaukset ja niiden analyysit tukevat tutkimusotetta. Perusoikeusrajoituksissa käytän oikeushistoriallista tutkimusotetta, jotta pystyn selittämään perustelut nykyisille rajoituksille.
Kuten puolustusvoimien ammattisotilaan tehtävä puolustusvoimissa, on myös rajavartiomiehen tehtävä rajavartiolaitoksessa sotilaallisesti järjestetty. Virkamiehenä toimiminen ja sotilasammatti oikeuttavat valtiota rajoittamaan yksilön tiettyjä perusoikeuksia. Tutkielmassa keskitytään poliittisten perusoikeuksien rajoittamisen vaikutuksiin. Vertailussa selvitetään, onko rajavartijalla enemmän perusoikeusrajoituksia kuin esimerkiksi poliisilla tai puolustusvoimien sotilaalla. Käsittelen perusoikeuksia ja niiden rajoitusmahdollisuuksia EIS:n, perustuslain säädösten, oikeustapausten ja oikeuskirjallisuuden avulla.
Perusoikeusrajoitusten lisäksi tutkin laajan julkisen vallan käyttäjälle säädettyjä käyttäytymis- ja toimimisvelvoitteita. Rajavartiolaitoksen julkisen vallan käytön oikeuksia on lisätty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavoitteenani on selvittää, onko tämä vaikuttanut rajavartiomiehen velvoitteisiin ja vapaa-aikaan. Vertaan näitä velvoitteita poliisin vastaaviin. Poliisia käytän vertailussa siksi, että instituutiolla on selkeästi tunnettu laaja oikeus puuttua ihmisten yksityiselämään. Tutkimuksessa tarkastelen virkamiesoikeutta ensin yleisten velvollisuuksien kautta. Tämän jälkeen tutkin tarkemmin ammattiryhmäkohtaisia eroja. Tutkimuksen kannalta merkittäviä ovat erityisesti voimankäyttöön oikeutettujen virkamiesten tarkemmat käyttäytymisvelvoitteet.
Oikeuden päätöksissä painotettiin työntekijää ja -antajaa kohtaan tunnettua luottamusta, sillä mitä enemmän henkilö julkista valtaa käyttää, sitä enemmän lainmukaisuutta hänen käyttäytymiseltään voidaan odottaa. Tutkielmastani käy ilmi, että rajavartiomiehen virassa yhdistyvät sekä poliisin että ammattisotilaan toimintaa rajoittavat käyttäytymisvelvoitteet. Poliittisia perusoikeuksia rajoitettaessa ei rajavartiolaitoksen erityisasemaa mainittu hallituksen esityksissä. Sen sijaan käyttäytymisvelvoitteita tarkasteltaessa on rajavartiomies usein samassa asemassa kuin poliisi. Koska oikeustapausten määrä on suhteellisen vähäinen, ei tutkimustuloksia voida pitää täysin yleispätevinä.
Tutkimusmetodini on oikeusdogmaattinen ja tutkimusote analyyttinen. Tutkielman oikeustapaukset ja niiden analyysit tukevat tutkimusotetta. Perusoikeusrajoituksissa käytän oikeushistoriallista tutkimusotetta, jotta pystyn selittämään perustelut nykyisille rajoituksille.
Kuten puolustusvoimien ammattisotilaan tehtävä puolustusvoimissa, on myös rajavartiomiehen tehtävä rajavartiolaitoksessa sotilaallisesti järjestetty. Virkamiehenä toimiminen ja sotilasammatti oikeuttavat valtiota rajoittamaan yksilön tiettyjä perusoikeuksia. Tutkielmassa keskitytään poliittisten perusoikeuksien rajoittamisen vaikutuksiin. Vertailussa selvitetään, onko rajavartijalla enemmän perusoikeusrajoituksia kuin esimerkiksi poliisilla tai puolustusvoimien sotilaalla. Käsittelen perusoikeuksia ja niiden rajoitusmahdollisuuksia EIS:n, perustuslain säädösten, oikeustapausten ja oikeuskirjallisuuden avulla.
Perusoikeusrajoitusten lisäksi tutkin laajan julkisen vallan käyttäjälle säädettyjä käyttäytymis- ja toimimisvelvoitteita. Rajavartiolaitoksen julkisen vallan käytön oikeuksia on lisätty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavoitteenani on selvittää, onko tämä vaikuttanut rajavartiomiehen velvoitteisiin ja vapaa-aikaan. Vertaan näitä velvoitteita poliisin vastaaviin. Poliisia käytän vertailussa siksi, että instituutiolla on selkeästi tunnettu laaja oikeus puuttua ihmisten yksityiselämään. Tutkimuksessa tarkastelen virkamiesoikeutta ensin yleisten velvollisuuksien kautta. Tämän jälkeen tutkin tarkemmin ammattiryhmäkohtaisia eroja. Tutkimuksen kannalta merkittäviä ovat erityisesti voimankäyttöön oikeutettujen virkamiesten tarkemmat käyttäytymisvelvoitteet.
Oikeuden päätöksissä painotettiin työntekijää ja -antajaa kohtaan tunnettua luottamusta, sillä mitä enemmän henkilö julkista valtaa käyttää, sitä enemmän lainmukaisuutta hänen käyttäytymiseltään voidaan odottaa. Tutkielmastani käy ilmi, että rajavartiomiehen virassa yhdistyvät sekä poliisin että ammattisotilaan toimintaa rajoittavat käyttäytymisvelvoitteet. Poliittisia perusoikeuksia rajoitettaessa ei rajavartiolaitoksen erityisasemaa mainittu hallituksen esityksissä. Sen sijaan käyttäytymisvelvoitteita tarkasteltaessa on rajavartiomies usein samassa asemassa kuin poliisi. Koska oikeustapausten määrä on suhteellisen vähäinen, ei tutkimustuloksia voida pitää täysin yleispätevinä.