Nordisk kultur och nordiska språk i svenskundervisningen i årskurserna 7-9. En jämförelse mellan språkbad, A-svenska och B-svenska
Niemelä, Suvi (2015)
Niemelä, Suvi
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani analysoin pohjoismaisen kulttuurin ja pohjoismaisten kielten esiintyvyyttä yläkoulun A-ruotsin ja B-ruotsin opetuksessa sekä ruotsinopetuksessa kielikylvyssä. Tarkoitukseni on selvittää, miten pohjoismaista kulttuuria ja pohjoismaisia kieliä käsitellään ruotsinopetuksessa ja millaisia piirteitä ruotsinopettajat ovat valinneet opetuksessaan painottaa. Tutkielmassani selvitetään, miten Pohjoismaat ovat opetuksessa esillä A-ruotsin ja B-ruotsin oppitunneilla verrattuna ruotsinopetukseen kielikylvyssä. Analyysini tukena käytän kahta opettajahaastattelua, joista toinen on tehty kielikylpyopettajalle ja toinen A-ruotsin ja B-ruotsin opettajalle. Lisäksi analysoin neljää ruotsin kielen oppikirjasarjaa, joista kahta (Klick, Din tur) käytetään B-ruotsin opetuksessa ja kahta (På spåret, Nyckel) A-ruotsin opetuksessa ja kielikylvyssä.
Tutkielmani osoittaa, että pohjoismaisen kulttuurin ja pohjoismaisten kielten opetus pohjautuu pitkälti oppikirjojen sisältöön. Opetuksessa painotetaan kulttuuria ja yleistietoa Pohjoismaista sekä esitellään esimerkiksi nähtävyyksiä tai maiden kansallissymboleita, jotka ovat suuressa roolissa myös oppikirjoissa. Pohjoismaiset kielet otetaan useammin esiin kielikylvyn ruotsinopetuksessa, mikä johtuu luultavasti kielikylpyoppilaiden laajemmasta kielellisestä kapasiteetista. Lisäksi A-ruotsin ja B-ruotsin opetuksessa korostuu ajankäyttökysymys: vuosiviikkotunteja on kielikylvyn ruotsinopetukseen verrattuna käytettävissä vähemmän, mikä vaikuttaa opetussisältöihin.
Pohjoismaita käsitellään eri oppikirjasarjoissa hyvin samalla tavalla. Materiaalia on monipuolisesti kaikista analysoimistani kategorioista (asukkaat, yhteiskunta, maa, kulttuuri, juhlat ja perinteet, kieli), mutta mahdollisuutta autenttisiin kokemuksiin tarjotaan harvoin, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden asenteisiin ja motivaatioon. Autenttisuuden lisääminen ruotsinopetukseen jää tällöin opettajien vastuulle ja vaatii materiaalia oppikirjojen ulkopuolelta. Mielenkiintoista on myös, että pohjoismaisia kieliä ei esitellä A-ruotsin oppikirjasarjoissa.
Tutkielmani osoittaa, että pohjoismaisen kulttuurin ja pohjoismaisten kielten opetus pohjautuu pitkälti oppikirjojen sisältöön. Opetuksessa painotetaan kulttuuria ja yleistietoa Pohjoismaista sekä esitellään esimerkiksi nähtävyyksiä tai maiden kansallissymboleita, jotka ovat suuressa roolissa myös oppikirjoissa. Pohjoismaiset kielet otetaan useammin esiin kielikylvyn ruotsinopetuksessa, mikä johtuu luultavasti kielikylpyoppilaiden laajemmasta kielellisestä kapasiteetista. Lisäksi A-ruotsin ja B-ruotsin opetuksessa korostuu ajankäyttökysymys: vuosiviikkotunteja on kielikylvyn ruotsinopetukseen verrattuna käytettävissä vähemmän, mikä vaikuttaa opetussisältöihin.
Pohjoismaita käsitellään eri oppikirjasarjoissa hyvin samalla tavalla. Materiaalia on monipuolisesti kaikista analysoimistani kategorioista (asukkaat, yhteiskunta, maa, kulttuuri, juhlat ja perinteet, kieli), mutta mahdollisuutta autenttisiin kokemuksiin tarjotaan harvoin, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden asenteisiin ja motivaatioon. Autenttisuuden lisääminen ruotsinopetukseen jää tällöin opettajien vastuulle ja vaatii materiaalia oppikirjojen ulkopuolelta. Mielenkiintoista on myös, että pohjoismaisia kieliä ei esitellä A-ruotsin oppikirjasarjoissa.