"Ahaa.Ymmärrän!" Tekstiviesti rekisterinä
niemelä, armi (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Uudet tavat viestiä muokkaavat tapoja käyttää kieltä. Viestintäkanavien muutokset johtavat uusiin tapoihin puhua tai kirjoittaa tilanteen mahdollistamalla tavalla. Tutkimuksessani luon silmäyksen siihen, millaista on kielen käyttö tekstiviesteissä.
Tutkimukseni tavoite on selvittää, onko tekstiviesti oma rekisterinsä ja jos näin on, pohtia edelleen, millainen rekisteri on kyseessä. Teoreettinen lähtökohtani on M. A. K. Hallidayn systeemisfunktionaalisessa kieliteoriassa. Käytän viitekehyksen tarjoamaa rekisterin analyysiä soveltaen, pohjaten osin Suzanne Egginsin ja Ruqaiya Hasanin malleihin rekisteristä. Rekisteri on semanttinen käsite, jota käytännössä voi kuvata tilanteeseen liittyvien kielellisten piirteiden kautta. Rekisterit ovat tapoja sanoa erilaisia asioita, ja niissä ilmaistaan erilaisia merkityksiä perustuen rekisterin avoimuuteen. Analyysissä tarkastelen sanastollisia ja kieliopillisia valintoja, joita tekstiviestin käyttäjät tekevät tilanneyhteyden, eli kontekstin, perusteella. Aineistonani ovat kuusi tekstiviestipäiväkirjaa.
Tutkimukseni perusteella tekstiviesti on rekisteri, joka on suhteellisen avoin. Rekisteripiirteistä kenttä on arkinen, tiedon pyytämiseen keskittyvä ja tekstiviestittelijöiden paikallistamiseen suuntautunut. Asultaan tekstiviesti on graafinen, dialogimainen monologi. Rekisteripiirteistä suhteet leimaavat voimakkaasti tekstiviestiä. Tekstiviesteissä suhteissa on tavallisesti kyse ystävien välisestä suhteesta.
Tekstiviesti tekee helpoksi ja tavallaan pakolliseksikin ajattoman yksityisen viestinnän. Suomalaiset ovat jo tottuneet käyttämään tekstiviestejä yhtenä viestintäkanavana. Kuitenkaan tekstiviestin yleistymisestä ei liene vahinkoa kirjoitetulle yleiskielelle, kuten joskus on arveltu. Kulttuurikontekstiin perustuen ihmiset todennäköisesti osaavat käyttää kyseistä rekisteriä sille sopivissa yhteyksissä. Lisäksi tekstiviestin rekisterin avoimuus mahdollistaa täysin kielioppinormien mukaisen kommunikoinnin tekstiviestien välityksellä.
Tutkimukseni tavoite on selvittää, onko tekstiviesti oma rekisterinsä ja jos näin on, pohtia edelleen, millainen rekisteri on kyseessä. Teoreettinen lähtökohtani on M. A. K. Hallidayn systeemisfunktionaalisessa kieliteoriassa. Käytän viitekehyksen tarjoamaa rekisterin analyysiä soveltaen, pohjaten osin Suzanne Egginsin ja Ruqaiya Hasanin malleihin rekisteristä. Rekisteri on semanttinen käsite, jota käytännössä voi kuvata tilanteeseen liittyvien kielellisten piirteiden kautta. Rekisterit ovat tapoja sanoa erilaisia asioita, ja niissä ilmaistaan erilaisia merkityksiä perustuen rekisterin avoimuuteen. Analyysissä tarkastelen sanastollisia ja kieliopillisia valintoja, joita tekstiviestin käyttäjät tekevät tilanneyhteyden, eli kontekstin, perusteella. Aineistonani ovat kuusi tekstiviestipäiväkirjaa.
Tutkimukseni perusteella tekstiviesti on rekisteri, joka on suhteellisen avoin. Rekisteripiirteistä kenttä on arkinen, tiedon pyytämiseen keskittyvä ja tekstiviestittelijöiden paikallistamiseen suuntautunut. Asultaan tekstiviesti on graafinen, dialogimainen monologi. Rekisteripiirteistä suhteet leimaavat voimakkaasti tekstiviestiä. Tekstiviesteissä suhteissa on tavallisesti kyse ystävien välisestä suhteesta.
Tekstiviesti tekee helpoksi ja tavallaan pakolliseksikin ajattoman yksityisen viestinnän. Suomalaiset ovat jo tottuneet käyttämään tekstiviestejä yhtenä viestintäkanavana. Kuitenkaan tekstiviestin yleistymisestä ei liene vahinkoa kirjoitetulle yleiskielelle, kuten joskus on arveltu. Kulttuurikontekstiin perustuen ihmiset todennäköisesti osaavat käyttää kyseistä rekisteriä sille sopivissa yhteyksissä. Lisäksi tekstiviestin rekisterin avoimuus mahdollistaa täysin kielioppinormien mukaisen kommunikoinnin tekstiviestien välityksellä.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]