Doubles and Power in The Palm-Wine Drinkard and The Witch-Herbalist of the Remote Town by Amos Tutuola
Nenonen, Pirita (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen nigerialaisen kirjailijan Amos Tutuolan (1920-1997) kahta romaania, The Palm-Wine Drinkard ja The Witch-Herbalist of the Remote Town, joissa esiintyy kaksoisolennon käsite. Kyseisillä päähenkilöiden kaksoisolennoilla voidaan olettaa olevan valtaa. Tutkimukseni lähtökohtana ovat C.G. Jungin psykologiset teoriat käsitteistä varjo, arkkityyppi, anima/animus ja kollektiivinen piilotajunta, jotka liittyvät kaksoisolennon käsitteeseen kirjallisuudessa. Olennaisena osana analyysini perustaa ovat myös tutkimukset itse kaksoisolennosta. Taustatietona romaanien edustamalle kulttuurille ja ilmiöille sekä tavoille esittelen romaaneissa esiintyvää Yoruba-kansan alkuperäisuskontoa, siihen perustuvaa naisten asemaa ja jumalten valtaa.
Liitän Jungin käsitteitä sekä tutkimuksia kaksoisolennosta analyysiini, jossa käsittelen ensinnäkin romaanien miespuolisia päähenkilöitä ja heidän useita kaksoisolentojaan, kuten pahuutta ja päähenkilöiden psyyken varjopuolta edustavia epämiellyttäviä, rujoja ja mielikuvituksellisia olentoja, jotka ovat jotain ihmisen ja eläimen väliltä. Päähenkilöiden kokemat pelkotilat ovat toisaalta osoituksia heidän naisellisesta puolestaan, animuksesta, mutta voivat edustaa myös kollektiivista piilotajuntaa, joka on ihmisen evoluution aikana kehittynyt ja joka aiheuttaa synnynnäisen pelon tiettyjä ilmiöitä ja olentoja kohtaan.
Analyysini toinen osa muodostuu romaanien miespäähenkilöiden vaimoista ja heidän kaksoisolennoistaan. Heillä on toisaalta tärkeä rooli tarinan etenemisen kannalta, vaikka he jäävätkin usein taka-alalle miesten suorittaessa urotöitään. He vaikuttavat suhteellisen heikoilta, mutta heidän kaksoisolentonsa voivat sitä vastoin olla hyvinkin voimakkaita ja omata valtaa samalla, kun he edustavat kyseisten vaimojen varjopuolia. Tutkimuksessani sekä miesten että heidän vaimojensa kaksoisolentojen valta-asema osoittautuu varsin vankaksi.
Liitän Jungin käsitteitä sekä tutkimuksia kaksoisolennosta analyysiini, jossa käsittelen ensinnäkin romaanien miespuolisia päähenkilöitä ja heidän useita kaksoisolentojaan, kuten pahuutta ja päähenkilöiden psyyken varjopuolta edustavia epämiellyttäviä, rujoja ja mielikuvituksellisia olentoja, jotka ovat jotain ihmisen ja eläimen väliltä. Päähenkilöiden kokemat pelkotilat ovat toisaalta osoituksia heidän naisellisesta puolestaan, animuksesta, mutta voivat edustaa myös kollektiivista piilotajuntaa, joka on ihmisen evoluution aikana kehittynyt ja joka aiheuttaa synnynnäisen pelon tiettyjä ilmiöitä ja olentoja kohtaan.
Analyysini toinen osa muodostuu romaanien miespäähenkilöiden vaimoista ja heidän kaksoisolennoistaan. Heillä on toisaalta tärkeä rooli tarinan etenemisen kannalta, vaikka he jäävätkin usein taka-alalle miesten suorittaessa urotöitään. He vaikuttavat suhteellisen heikoilta, mutta heidän kaksoisolentonsa voivat sitä vastoin olla hyvinkin voimakkaita ja omata valtaa samalla, kun he edustavat kyseisten vaimojen varjopuolia. Tutkimuksessani sekä miesten että heidän vaimojensa kaksoisolentojen valta-asema osoittautuu varsin vankaksi.