D&M- ja EUCS-viitekehysten analogioiden soveltaminen business intelligence -investointien suorituskyvyn mittaamiseen
Naatula, Hannele (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pirttimäen (2007) väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset suuryritykset ovat useista eri syistä tyytymättömiä business intelligencen soveltamiseen. Näistä syistä keskeisimpiä ovat business intelligencen liiketaloudellisten mittareiden puuttuminen ja se, että huomattava osa investoinneista kohdistuu teknisiin järjestelmiin inhimillisten tekijöiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia, kuinka business intelligence -tietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa organisaation suorituskykyyn. Asiaa tutkittiin mittaamalla informaation loppukäyttäjän henkilökohtaisia hyötyjä ja käyttäjätyytyväisyyttä business intelligence –investoinneissa.
Mittausmenetelminä olivat subjektiivinen, D&M- ja EUCS-viitekehysten analogioita soveltanut suorituskyvyn mittaristo ja kyselytutkimus. Tutkimusaineiston muodosti 11 organisaatiota ja 56 business intelligence -informaation loppukäyttäjää. Edustetuimpana business intelligence -järjestelmien sovellusalueena aineistossa oli taloushallinto (19 %). Analyysimenetelminä käytettiin tavanomaisia tilastollisia menetelmiä.
Tutkimustulosten mukaan loppukäyttäjät olivat järjestelmiin keskimäärin tyytyväisiä, ja järjestelmät paransivat erityisesti loppukäyttäjän päätöksenteon laatua ja ammatillista itsetuntoa. Toisaalta he kokivat järjestelmien käyttöönoton uhkaavan asemaansa organisaatiossa sekä lisäävän työmäärään ja työssä jaksamiseen liittyvää huolta. Tilastollisesti suuntaa-antavaa tyytymättömyyttä aiheuttivat erityisesti koulutus ja yhteistyön organisointi järjestelmien kehittäjien kanssa. Tutkielmassa saatiin myös näyttöä järjestelmien suhteellisen vähäisistä loppukäyttäjämääristä ja siten alhaisesta hyödyntämisasteesta.
Tulokset tukivat näkemystä, jonka mukaan business intelligence -järjestelmän käyttöönotto parantaa organisaation suorituskykyä. Loppukäyttäjän henkilökohtaisista hyödyistä erityisesti ammatillisella itsetunnolla, päätöksenteon laadulla ja suhtautumisella työhön havaittiin olleen positiivinen yhteys organisaation suorituskykyyn. Vastaavasti käyttäjätyytyväisyyden tekijöistä informaation laadulla, organisaation tuella, lähipalveluilla ja käytön helppoudella oli positiivinen yhteys henkilökohtaisiin hyötyihin. Kehittämällä business intelligence -prosesseja loppukäyttäjäkeskeisesti nämä tekijät huomioiden saatetaan pystyä parantamaan organisaation suorituskykyä.
Tuloksia ei voida yleistää koskemaan suomalaisten business intelligenceä hyödyntävien organisaatioiden ja loppukäyttäjien perusjoukkoa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia, kuinka business intelligence -tietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa organisaation suorituskykyyn. Asiaa tutkittiin mittaamalla informaation loppukäyttäjän henkilökohtaisia hyötyjä ja käyttäjätyytyväisyyttä business intelligence –investoinneissa.
Mittausmenetelminä olivat subjektiivinen, D&M- ja EUCS-viitekehysten analogioita soveltanut suorituskyvyn mittaristo ja kyselytutkimus. Tutkimusaineiston muodosti 11 organisaatiota ja 56 business intelligence -informaation loppukäyttäjää. Edustetuimpana business intelligence -järjestelmien sovellusalueena aineistossa oli taloushallinto (19 %). Analyysimenetelminä käytettiin tavanomaisia tilastollisia menetelmiä.
Tutkimustulosten mukaan loppukäyttäjät olivat järjestelmiin keskimäärin tyytyväisiä, ja järjestelmät paransivat erityisesti loppukäyttäjän päätöksenteon laatua ja ammatillista itsetuntoa. Toisaalta he kokivat järjestelmien käyttöönoton uhkaavan asemaansa organisaatiossa sekä lisäävän työmäärään ja työssä jaksamiseen liittyvää huolta. Tilastollisesti suuntaa-antavaa tyytymättömyyttä aiheuttivat erityisesti koulutus ja yhteistyön organisointi järjestelmien kehittäjien kanssa. Tutkielmassa saatiin myös näyttöä järjestelmien suhteellisen vähäisistä loppukäyttäjämääristä ja siten alhaisesta hyödyntämisasteesta.
Tulokset tukivat näkemystä, jonka mukaan business intelligence -järjestelmän käyttöönotto parantaa organisaation suorituskykyä. Loppukäyttäjän henkilökohtaisista hyödyistä erityisesti ammatillisella itsetunnolla, päätöksenteon laadulla ja suhtautumisella työhön havaittiin olleen positiivinen yhteys organisaation suorituskykyyn. Vastaavasti käyttäjätyytyväisyyden tekijöistä informaation laadulla, organisaation tuella, lähipalveluilla ja käytön helppoudella oli positiivinen yhteys henkilökohtaisiin hyötyihin. Kehittämällä business intelligence -prosesseja loppukäyttäjäkeskeisesti nämä tekijät huomioiden saatetaan pystyä parantamaan organisaation suorituskykyä.
Tuloksia ei voida yleistää koskemaan suomalaisten business intelligenceä hyödyntävien organisaatioiden ja loppukäyttäjien perusjoukkoa.