Muutosjohtaminen ja viestintä onnistuneen kuntaliitoksen avaimena: Esimerkkinä Kauhavan kuntaliitos
Männistö, Tuomas (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kunnat ovat läpi historiansa heijastelleet yleisiä yhteiskunnallisia kehitystrendejä. Alkaneen vuosituhan-nen alussa suomalaiset kunnat ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ne ovat joutuneet pohtimaan omaa toi-mintaansa entistä kriittisemmin. Muun muassa kriisiytynyt kuntatalous, väestön keskittyminen suuriin kaupunkikeskuksiin sekä vinoutunut huoltosuhde ovat ongelmia joita etenkin maaseutumaiset kunnat ovat kohdanneet. Valtion taholta ongelmiin on vastattu lanseeraamalla kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke. Hankkeen mukaan kuntien on tehostettava toimintaansa lisäämällä yhteistyötä tai liittä-mällä kuntia toisiinsa. Toisin sanoen hankkeen tarkoituksena on rationalisoida yhteiskuntarakennetta ja kuntien palvelutuotantoa.
Hankkeen tuloksena Etelä-Pohjanmaalle syntyi vuoden 2009 alusta täysin uusi kaupunki, Kauhava. Sa-malla kaupunkia edeltäneiden peruskuntien Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän ja Kortesjärven olemassa-olo päättyi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä uuden Kauhavan kaupungin kuntaliitosprosessin johtami-seen eli prosessin muutosjohtamiseen. Tarkoituksena on selvittää kuinka henkilöstö koki liitosprosessin ja prosessiin sisältyneen muutosjohtamisen onnistuneen. Huomiota kiinnitettiin muun muassa esimiesten toimintaan, muutosjohtamisen välineisiin sekä etenkin viestinnän onnistumiseen. Tutkimuskohteena koko kunnan sijasta on syntyneen kaupungin maaseutu- ja lomatoimi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kunta- ja palvelurakennetta käsittelevästä aineistosta, kuntatalouden perus käsitteistä, kuntajohtamisen, muutosjohtamisen ja viestinnän teoreettisista perusteis-ta. Tutkimuskohteen kuvailussa hyödynnetään myös lakkautettujen peruskuntien sekä syntyneen uuden kunnan perustietoja sekä esittelymateriaalia.
Liitosprosessin kuvailussa hyödynnetään myös liitoksen valmistelussa ja suunnittelussa mukana olleiden toimielinten kokousmateriaalia.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluilla, jotka kohdentuivat ko. osaston henkilös-tölle, esimiehelle ja liitosprosessin muutosjohtajalle. Teemahaastattelut tehtiin maaseututoimen ja liitos-prosessin muutosjohtajan kohdalla yksilöhaastatteluina. Sen sijaan lomatoimen kohdalla hyödynnettiin ryhmähaastattelua.
Tutkimuksen mukaan maaseutu- ja lomatoimi suoriutuivat liitosprosessista erinomaisesti. Haastattelujen mukaan syynä onnistumiseen olivat muun muassa esimiehen onnistuminen henkilöstöjohtamisessa ja viestinnässä. Hyvät henkilösuhteet ja asteittainen yhteistyön syveneminen nähtiin niin ikään prosessia helpottavana tekijänä. Onnistuminen prosessissa vaihteli haastattelujen mukaan uuden kunnan eri toimi-aloilla kuitenkin suuresti. Prosessissa esiin nousseista ongelmista haasteellisimmaksi osoittautuivat uuden kunnan vakanssien jaot, muutosjohtamisen ja viestinnän resurssipula sekä henkilöstöjohtamisen puute.
Hankkeen tuloksena Etelä-Pohjanmaalle syntyi vuoden 2009 alusta täysin uusi kaupunki, Kauhava. Sa-malla kaupunkia edeltäneiden peruskuntien Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän ja Kortesjärven olemassa-olo päättyi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä uuden Kauhavan kaupungin kuntaliitosprosessin johtami-seen eli prosessin muutosjohtamiseen. Tarkoituksena on selvittää kuinka henkilöstö koki liitosprosessin ja prosessiin sisältyneen muutosjohtamisen onnistuneen. Huomiota kiinnitettiin muun muassa esimiesten toimintaan, muutosjohtamisen välineisiin sekä etenkin viestinnän onnistumiseen. Tutkimuskohteena koko kunnan sijasta on syntyneen kaupungin maaseutu- ja lomatoimi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kunta- ja palvelurakennetta käsittelevästä aineistosta, kuntatalouden perus käsitteistä, kuntajohtamisen, muutosjohtamisen ja viestinnän teoreettisista perusteis-ta. Tutkimuskohteen kuvailussa hyödynnetään myös lakkautettujen peruskuntien sekä syntyneen uuden kunnan perustietoja sekä esittelymateriaalia.
Liitosprosessin kuvailussa hyödynnetään myös liitoksen valmistelussa ja suunnittelussa mukana olleiden toimielinten kokousmateriaalia.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluilla, jotka kohdentuivat ko. osaston henkilös-tölle, esimiehelle ja liitosprosessin muutosjohtajalle. Teemahaastattelut tehtiin maaseututoimen ja liitos-prosessin muutosjohtajan kohdalla yksilöhaastatteluina. Sen sijaan lomatoimen kohdalla hyödynnettiin ryhmähaastattelua.
Tutkimuksen mukaan maaseutu- ja lomatoimi suoriutuivat liitosprosessista erinomaisesti. Haastattelujen mukaan syynä onnistumiseen olivat muun muassa esimiehen onnistuminen henkilöstöjohtamisessa ja viestinnässä. Hyvät henkilösuhteet ja asteittainen yhteistyön syveneminen nähtiin niin ikään prosessia helpottavana tekijänä. Onnistuminen prosessissa vaihteli haastattelujen mukaan uuden kunnan eri toimi-aloilla kuitenkin suuresti. Prosessissa esiin nousseista ongelmista haasteellisimmaksi osoittautuivat uuden kunnan vakanssien jaot, muutosjohtamisen ja viestinnän resurssipula sekä henkilöstöjohtamisen puute.