Eduskunnan oikeusasiamies perusoikeuksien valvojana; perusoikeusnäkökohdat yhdenvertaisuutta koskevissa kanteluissa
Mäkynen, Mari (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995 eduskunnan oikeusasiamies sai perustuslaillisen toimeksiannon. Sen mukaisesti tehtäväänsä hoitaessaan eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Velvoitteen tarkemmasta sisällöstä ei ollut vakiintunutta käsitystä. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonnan todettiin liittyvän luontevasti oikeusasiamiehen tehtäviin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mihin oikeusasiamies säännöksellä velvoitettiin. Tarkastelun kohteena on se, miten oikeusasiamies toteuttaa perusoikeusvalvontatehtävää eli mitkä ovat perusoikeusvalvonnan konkreettiset keinot. Tarkoituksena on lisäksi selvittää miten perusoikeudet ilmenevät oikeusasiamiehen ratkaisemissa kantelupäätöksissä. Tutkimus on perusluonteeltaan oikeusdogmaattista, mutta tutkimuksesta löytyy myös hallinto-oikeudellisia elementtejä.
Oikeusasiamiehen perusoikeuksia koskevaa valvontatehtävää tutkitaan hahmottamalla perusoikeusvalvontatehtävän sisältöä sekä perusoikeusvalvonnan eri keinoja. Tarkasteltavina ovat kantelut, aloitteet, lainsäädäntöä koskevat esitykset sekä kertomukset eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Kysymystä siitä miten perusoikeudet ilmenevät oikeusasiamiehen ratkaisemissa kanteluissa tarkastellaan viiden kantelutapauksen avulla. Kantelutapauksia tutkimalla pyritään hahmottamaan perusoikeuksien merkitystä oikeusasiamiehen päätöksissä. Tarkasteltavat kantelutapaukset koskevat yhdenvertaisuutta ja erityisesti syrjintäkieltoa. Ennen oikeusasiamiehen perusoikeusvalvontaa perusoikeuksien soveltamiskäytäntöä tarkastellaan perustuslakivaliokunnan tulkintaratkaisujen, ylimpien tuomioistuinten päätösten ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisujen avulla.
Oikeusasiamiehen perusoikeuksia koskeva valvontatehtävä ei laajentanut oikeusasiamiehen toimivaltaa, mutta käytännössä perusoikeuksien valvonta on saanut hyvin keskeisen aseman oikeusasiamiehen toiminnassa. Tärkein perusoikeusvalvonnan keino ovat kanteluihin annetut päätökset. Päätöksissä oikeusasiamies kiinnittää viranomaisten huomiota perusoikeussäännöksiin. Tarkastelluissa viidessä kantelutapauksessa oikeusasiamies käytti perusoikeuksia ratkaisuperusteina. Perusoikeuksiin vedottiin sellaisenaan, muiden päätösperusteiden ohessa. Perusoikeuksien tosiasiallinen merkitys oli kuitenkin erilaista tapauksittain; osassa tapauksia päätös rakentui perusoikeuden varaan, toisissa tapauksissa perusoikeuden merkitys jäi vähäisemmäksi. Oikeusasiamiehen perusoikeusvalvontatehtävää arvioitaessa olennaista on oikeusasiamiehen ratkaisemien kantelupäätösten auktoriteetti ja ohjaava merkitys. Jotta oikeusasiamiehen perusoikeusvalvonta olisi tehokasta oikeusasiamiehen päätöksillä tulisi olla sellaista auktoriteettia, että niitä todella noudatettaisiin viranomaisissa. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että päätökset ohjaisivat viranomaisten toimintaa myöhemmin vastaavissa tapauksissa.
Oikeusasiamiehen perusoikeuksia koskevaa valvontatehtävää tutkitaan hahmottamalla perusoikeusvalvontatehtävän sisältöä sekä perusoikeusvalvonnan eri keinoja. Tarkasteltavina ovat kantelut, aloitteet, lainsäädäntöä koskevat esitykset sekä kertomukset eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Kysymystä siitä miten perusoikeudet ilmenevät oikeusasiamiehen ratkaisemissa kanteluissa tarkastellaan viiden kantelutapauksen avulla. Kantelutapauksia tutkimalla pyritään hahmottamaan perusoikeuksien merkitystä oikeusasiamiehen päätöksissä. Tarkasteltavat kantelutapaukset koskevat yhdenvertaisuutta ja erityisesti syrjintäkieltoa. Ennen oikeusasiamiehen perusoikeusvalvontaa perusoikeuksien soveltamiskäytäntöä tarkastellaan perustuslakivaliokunnan tulkintaratkaisujen, ylimpien tuomioistuinten päätösten ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisujen avulla.
Oikeusasiamiehen perusoikeuksia koskeva valvontatehtävä ei laajentanut oikeusasiamiehen toimivaltaa, mutta käytännössä perusoikeuksien valvonta on saanut hyvin keskeisen aseman oikeusasiamiehen toiminnassa. Tärkein perusoikeusvalvonnan keino ovat kanteluihin annetut päätökset. Päätöksissä oikeusasiamies kiinnittää viranomaisten huomiota perusoikeussäännöksiin. Tarkastelluissa viidessä kantelutapauksessa oikeusasiamies käytti perusoikeuksia ratkaisuperusteina. Perusoikeuksiin vedottiin sellaisenaan, muiden päätösperusteiden ohessa. Perusoikeuksien tosiasiallinen merkitys oli kuitenkin erilaista tapauksittain; osassa tapauksia päätös rakentui perusoikeuden varaan, toisissa tapauksissa perusoikeuden merkitys jäi vähäisemmäksi. Oikeusasiamiehen perusoikeusvalvontatehtävää arvioitaessa olennaista on oikeusasiamiehen ratkaisemien kantelupäätösten auktoriteetti ja ohjaava merkitys. Jotta oikeusasiamiehen perusoikeusvalvonta olisi tehokasta oikeusasiamiehen päätöksillä tulisi olla sellaista auktoriteettia, että niitä todella noudatettaisiin viranomaisissa. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että päätökset ohjaisivat viranomaisten toimintaa myöhemmin vastaavissa tapauksissa.