Laskusuhdanteen aikana tehtyjen yrityssaneerausten onnistumisen taustalla olevat taloudelliset tekijät
Mäkitalo, Veera (2017)
Mäkitalo, Veera
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Riski lakisääteisen saneerauksen epäonnistumiselle Suomessa on melko suuri. Vain noin 20–25% saneeraukseen hakeutuvista yrityksistä lopulta onnistuu saneerausohjelman läpiviennissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia niitä taloudellisia tekijöitä, joilla on vaikutusta Suomessa laskusuhdanteen aikana tehtävien lakisääteisten yrityssaneerausten onnistumiseen. Tutkimuksessa vertaillaan keskenään saneerausohjelmaan vahvistuksen saaneita yhtiöitä, joista osa on epäonnistunut saneerauksessa ja osa jatkanut liiketoimintaansa saneerauksen jälkeen.
Tutkielmassa käydään lyhyesti läpi Suomen saneerauslain pääpiirteet ja taustat. Lisäksi siinä käsitellään saneerausprosessin eri vaiheet, Suomen ja Yhdysvaltojen saneerauskäytäntöjen ja saneerauslakien keskeisiä eroja. Tutkielmassa esitellään aiempien saneeraustutkimusten tuloksia ja niiden pohjalta luodaan tutkimuksen hypoteesit.
Tutkimuksen hypoteesit muodostuvat velkaisuuden, maksuvalmiuden ja kannattavuuden ympärille. Hypoteeseja testataan aineistolla, joka koostuu vuosien 2008–2009 aikana saneerausohjelmalleen vahvistuksen saaneista suomalaisia osakeyhtiöistä. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytetään logistista regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset mukailevat aiempia tutkimustuloksia. Tutkimus vahvistaa käsitystä kannattavuuden tärkeästä roolista saneerauksen onnistumisessa. Velkaantuneisuus ja maksuvalmius eivät puolestaan tutkimuksessa nousseet saneerauksen onnistumista selittäviksi tekijöiksi. Toisaalta aiemmat tutkimustulokset niiden roolista saneerauksen onnistumisessa ovat olleet ristiriitaisia, joten myös niiden osalta tutkimustuloksia voidaan pitää odotustenmukaisina.
Tutkielmassa käydään lyhyesti läpi Suomen saneerauslain pääpiirteet ja taustat. Lisäksi siinä käsitellään saneerausprosessin eri vaiheet, Suomen ja Yhdysvaltojen saneerauskäytäntöjen ja saneerauslakien keskeisiä eroja. Tutkielmassa esitellään aiempien saneeraustutkimusten tuloksia ja niiden pohjalta luodaan tutkimuksen hypoteesit.
Tutkimuksen hypoteesit muodostuvat velkaisuuden, maksuvalmiuden ja kannattavuuden ympärille. Hypoteeseja testataan aineistolla, joka koostuu vuosien 2008–2009 aikana saneerausohjelmalleen vahvistuksen saaneista suomalaisia osakeyhtiöistä. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytetään logistista regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset mukailevat aiempia tutkimustuloksia. Tutkimus vahvistaa käsitystä kannattavuuden tärkeästä roolista saneerauksen onnistumisessa. Velkaantuneisuus ja maksuvalmius eivät puolestaan tutkimuksessa nousseet saneerauksen onnistumista selittäviksi tekijöiksi. Toisaalta aiemmat tutkimustulokset niiden roolista saneerauksen onnistumisessa ovat olleet ristiriitaisia, joten myös niiden osalta tutkimustuloksia voidaan pitää odotustenmukaisina.