Veronkierrosta yritysjärjestelyissä
Mäkipää, Janne (2011)
Mäkipää, Janne
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan avoimeen muotoon säädettyjen veronkiertopykälien teoreet-tista taustaa ja soveltamista yritysjärjestelyjen yhteydessä. Verosuunnittelun ja veron-kierron harmaalla alueella pyritään saavuttamaan ymmärrys veronkiertopykälien sovel-lettavuudelle sekä niiden soveltamisen hyväksyttävyydelle. Yritysjärjestelyjen yhtey-dessä liiketaloudellisten syiden arviointi nousi tutkielman aiheen kulmakiveksi.
Tutkimuksessa käytettiin yritysjärjestelyjä ja veronkiertoa käsittelevää kotimaista läh-dekirjallisuutta. Lähdeaineisto koostui pääasiallisesti aihealueita käsittelevistä oppikir-joista, aiemmista tutkimuksista ja artikkeleista, säännöksistä ja lainvalmistelumateriaa-lista. Tutkimuksen teoreettisen osion lisäksi tutkielmassa on analysoitu aiempaa oikeus-käytäntöä, jonka avulla on pyritty yhdistämään käsitelty teoria lainkäytäntöön.
Tutkimustuloksena todettiin veronkiertosäännösten soveltamisriskin kasvavan parallee-listi suhteessa verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Oikeuslähteiden osalta todettiin, että käytössä olevien oikeuslähteiden perusteella ei voida luoda vero-oikeudelta edellytettyä kohtuullista ennakoitavuutta veronkiertonormien soveltamisesta tiettyjen yritysjärjeste-lyjen arvioinnissa. Näin ollen tuomioistuinten ratkaisussa olisi suotavaa esittää kannan-otto mahdollisiin tuleviin järjestelyihin kohdistuvista sarjatoimikytköksistä ja niihin liittyvistä veroseuraamuksista.
Yritysjärjestelyjen veronkierron osalta keskeisimmän ongelman voidaan todeta olevan mahdollisten veronkiertomotiivien suhde ja painoarvo suhteessa esitettyihin liiketalou-dellisiin perusteisiin. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan vahvakaan liiketaloudellinen syy ei takaa veronkiertosäännösten soveltumattomuutta. Sata-prosenttisesti hyväksyttyjä liiketaloudellisia perusteita ei siten ole olemassa. Suurimman riskin veronkiertolausekkeiden soveltamiselle sisältävät yritysjärjestelyt, jotka omaavat sarjatoimille luonteenomaisia piirteitä. Lisäksi tutkimuksessa saavutettujen tulosten pe-rusteella veronkiertopykälien EVL 52 h §:n sekä VML 28 §:n soveltamiselle yritysjär-jestelyissä tulisi tehdä selvempi jaottelu.
Tutkimuksessa käytettiin yritysjärjestelyjä ja veronkiertoa käsittelevää kotimaista läh-dekirjallisuutta. Lähdeaineisto koostui pääasiallisesti aihealueita käsittelevistä oppikir-joista, aiemmista tutkimuksista ja artikkeleista, säännöksistä ja lainvalmistelumateriaa-lista. Tutkimuksen teoreettisen osion lisäksi tutkielmassa on analysoitu aiempaa oikeus-käytäntöä, jonka avulla on pyritty yhdistämään käsitelty teoria lainkäytäntöön.
Tutkimustuloksena todettiin veronkiertosäännösten soveltamisriskin kasvavan parallee-listi suhteessa verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Oikeuslähteiden osalta todettiin, että käytössä olevien oikeuslähteiden perusteella ei voida luoda vero-oikeudelta edellytettyä kohtuullista ennakoitavuutta veronkiertonormien soveltamisesta tiettyjen yritysjärjeste-lyjen arvioinnissa. Näin ollen tuomioistuinten ratkaisussa olisi suotavaa esittää kannan-otto mahdollisiin tuleviin järjestelyihin kohdistuvista sarjatoimikytköksistä ja niihin liittyvistä veroseuraamuksista.
Yritysjärjestelyjen veronkierron osalta keskeisimmän ongelman voidaan todeta olevan mahdollisten veronkiertomotiivien suhde ja painoarvo suhteessa esitettyihin liiketalou-dellisiin perusteisiin. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan vahvakaan liiketaloudellinen syy ei takaa veronkiertosäännösten soveltumattomuutta. Sata-prosenttisesti hyväksyttyjä liiketaloudellisia perusteita ei siten ole olemassa. Suurimman riskin veronkiertolausekkeiden soveltamiselle sisältävät yritysjärjestelyt, jotka omaavat sarjatoimille luonteenomaisia piirteitä. Lisäksi tutkimuksessa saavutettujen tulosten pe-rusteella veronkiertopykälien EVL 52 h §:n sekä VML 28 §:n soveltamiselle yritysjär-jestelyissä tulisi tehdä selvempi jaottelu.