Korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus opiskelijavirtojen kautta tarkasteltuna Tarkastelun kohteena Vaasan korkeakouluopiskelijoiden lähtö- ja sijoittumisalueet
Mäkinen, Tiina (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee yleisellä tasolla korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden tehtävää. Alussa tarkastellaan, miten korkeakouluopiskelijat edistävät korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Näistä lähtökohdista rajataan tutkimuksen ensisijainen tavoite, joka tarkastelee koulutuksen alueellista vaikuttavuutta korkeakouluopiskelijoiden lähtöalueiden ja valmistuneiden sijoittumisalueiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on Vaasan korkeakoulukeskittymä ja erityisesti Vaasan yliopisto, Svenska handelshögskolan, Åbo Akademi i Vasa, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan. Tutkimusongelma kiteytyy kahteen keskeiseen kysymykseen: 1) Miltä alueilta opiskelijat saapuvat Vaasan korkeakouluyksikköihin, lähtöalueiden erot ja yhtäläisyydet? 2) Millainen on Vaasan korkeakouluyksiköistä valmistuneiden sijoittumisen alueellinen jakauma?
Opiskelijoiden lähtöalueiden jäsentymiselle etsitään teoreettista taustaa Christallerin keskus- ja vaikutusalueteoriasta, Predin behavioraalisesta mallista ja Hägerstrandin aikamaantieteellisestä ajattelusta kuin myös aikaisemmista rekrytointialueiden empiirisistä tutkimuksista. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen säännönmukaisuuksia etsitään Antikaisen elinkeinosektorikohtaisista alueellisen sijoittumisen hypoteeseista, työpaikkojen sijainnista kuin myös Christallerin ja Predin teorioista. Tammilehdon osaamisen spatiaalisen diffuusion teorian oppimisympäristöjä ja toimijaverkkoja voidaan pitää valmistuneiden sijoittumista ohjaavina tekijöinä, ja valmistuneiden voidaan ajatella liikkuvan verkkomaisesti alueelta toiselle. Lopuksi luodaan yhteinen lähtö- ja sijoittumisalueiden analyysimalli ja esitetään muutamia lähtö- ja sijoittumisalueiden vuorovaikutussuhdetta kuvaavia empiirisiä malleja.
Vaasan korkeakouluopiskelijoiden lähtö- ja sijoittumisalueiden empiirinen aineisto perustuu korkeakoulujen opiskelijatietokannoista saatuihin tietoihin opiskelijoiden lähtöalueista ja korkeakoulujen sijoittumisselvityksistä ja Amkota-tietokannasta saatuihin tietoihin valmistuneiden alueellisesta sijoittumisesta. Korkeakouluopiskelijoiden lähtö- ja sijoittumisalueiden jakaumien samankaltaisuutta eli assosiaatiota mitataan alueellisen assosiaation ja assosiaatiokertoimen avulla.
Vaasan korkeakoulut rekrytoivat opiskelijansa pääosin korkeakoulun lähialueelta, ensisijaisesti Pohjanmaan maakunnasta, sillä yli 70 prosenttia uusista opiskelijoista saapuu Svenska handelshögskolaniin, Åbo Akademiin ja molempiin ammattikorkeakouluihin entisen Vaasan läänin alueelta. Vaasan yliopistoon saapuu tasaisemmin opiskelijoita myös korkeakoulun lähialueen ulkopuolelta. Pohjanmaa on myös merkittävä valmistuneiden sijoittumisalue. Etelä-Suomi kilpailee Vaasan korkeakouluista valmistuneista Pohjanmaan kanssa, mutta entisen Vaasan läänin alue on onnistunut sitouttamaan uusimpien tilastojen mukaan alueen korkeakouluista valmistuneet hyvin omalle alueelleen. Myös Vaasan yliopistosta valmistuneet ekonomit ovat jääneet prosentuaalisesti mitattuna varmemmin Pohjanmaalle. Vaasan yliopiston tiedekunnat ovat sitouttaneet myös muualta tulleita opiskelijoita omalle alueelleen, kun vertaillaan samana tarkasteluvuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden ja valmistuneiden alueellisia jakaumia.
Opiskelijoiden lähtöalueiden jäsentymiselle etsitään teoreettista taustaa Christallerin keskus- ja vaikutusalueteoriasta, Predin behavioraalisesta mallista ja Hägerstrandin aikamaantieteellisestä ajattelusta kuin myös aikaisemmista rekrytointialueiden empiirisistä tutkimuksista. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen säännönmukaisuuksia etsitään Antikaisen elinkeinosektorikohtaisista alueellisen sijoittumisen hypoteeseista, työpaikkojen sijainnista kuin myös Christallerin ja Predin teorioista. Tammilehdon osaamisen spatiaalisen diffuusion teorian oppimisympäristöjä ja toimijaverkkoja voidaan pitää valmistuneiden sijoittumista ohjaavina tekijöinä, ja valmistuneiden voidaan ajatella liikkuvan verkkomaisesti alueelta toiselle. Lopuksi luodaan yhteinen lähtö- ja sijoittumisalueiden analyysimalli ja esitetään muutamia lähtö- ja sijoittumisalueiden vuorovaikutussuhdetta kuvaavia empiirisiä malleja.
Vaasan korkeakouluopiskelijoiden lähtö- ja sijoittumisalueiden empiirinen aineisto perustuu korkeakoulujen opiskelijatietokannoista saatuihin tietoihin opiskelijoiden lähtöalueista ja korkeakoulujen sijoittumisselvityksistä ja Amkota-tietokannasta saatuihin tietoihin valmistuneiden alueellisesta sijoittumisesta. Korkeakouluopiskelijoiden lähtö- ja sijoittumisalueiden jakaumien samankaltaisuutta eli assosiaatiota mitataan alueellisen assosiaation ja assosiaatiokertoimen avulla.
Vaasan korkeakoulut rekrytoivat opiskelijansa pääosin korkeakoulun lähialueelta, ensisijaisesti Pohjanmaan maakunnasta, sillä yli 70 prosenttia uusista opiskelijoista saapuu Svenska handelshögskolaniin, Åbo Akademiin ja molempiin ammattikorkeakouluihin entisen Vaasan läänin alueelta. Vaasan yliopistoon saapuu tasaisemmin opiskelijoita myös korkeakoulun lähialueen ulkopuolelta. Pohjanmaa on myös merkittävä valmistuneiden sijoittumisalue. Etelä-Suomi kilpailee Vaasan korkeakouluista valmistuneista Pohjanmaan kanssa, mutta entisen Vaasan läänin alue on onnistunut sitouttamaan uusimpien tilastojen mukaan alueen korkeakouluista valmistuneet hyvin omalle alueelleen. Myös Vaasan yliopistosta valmistuneet ekonomit ovat jääneet prosentuaalisesti mitattuna varmemmin Pohjanmaalle. Vaasan yliopiston tiedekunnat ovat sitouttaneet myös muualta tulleita opiskelijoita omalle alueelleen, kun vertaillaan samana tarkasteluvuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden ja valmistuneiden alueellisia jakaumia.