Sanallisten ja numeeristen vastausmuotojen vaikutus riskien arviointiin tilintarkastuksessa
Mäkinen, Risto (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastajien toiminta- ja kontrolliriskiarvioita. Tutkimuksen kohteena on erityisesti sanallisesti ja numeerisesti tehtyjen riskiarvioiden vaikutus tilintarkastajan päätöksiin. Riskiarvioilla ohjataan tilintarkastukseen kohdistettavia resursseja ja toimenpiteitä (Halonen & Steiner 12: 49–50) ja tilintarkastajalla on vapaus valita millaisia menetelmiä arvioinnissa käytetään. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko sanallisilla ja numeerisilla riskiarvioilla eroa saman tilintarkastuskohteen riskien arvioinnissa. Mikäli saman informaation perusteella tehdyillä numeerisilla ja sanallisilla riskiarvioinneilla on eroja, voi tällä olla vaikutusta tilintarkastuksen laatuun ja tehokkuuteen (Reimers, Wheeler & Dusenbury 1993). Ensiksi tutkitaan vaikuttaako arviointitapa tilintarkastajien keskinäiseen yksimielisyyteen, eli konsensukseen, tarkastuskohteen riskeistä. Toiseksi tutkitaan arviointitavan vaikutusta arvioituun riskin suuruuteen.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä sanallisten ja numeeristen arviointitapojen tuottavan eroja sekä konsensukseen että arvioituun riskin suuruuteen (Reimers ym. 1993; Stone & Dilla 1994). Arviointitapaa kutsutaan tässä tutkimuksessa aikaisempien tutkimuksien tapaan vastausmuodoksi (response mode). Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella KHT- ja HTM-tilintarkastajille Suomessa. Vastauksia saatiin yhteensä 34 kappaletta siten, että vastaukset jakautuivat numeeriseen vastausryhmään (15 kpl) ja sanalliseen vastausryhmään (19 kpl). Vastausmuodon vaikutusta konsensukseen ja arvioituun riskin suuruuteen tutkittiin toiminta- ja kontrolliriskien osalta erikseen.
Tutkimuksessa havaittiin numeerisen vastausmuodon johtavan korkeampaan konsensukseen, mutta ainoastaan toimintariskiä arvioitaessa. Myös kontrolliriskin arvioinnissa numeerisella vastausryhmällä oli korkeampi konsensus, mutta tälle havainnolle ei saatu tilastollista vahvistusta. Riskien suuruuksissa ei sen sijaan havaittu eroja sanallisen ja numeerisen vastausmuodon välillä. Tutkimustulosten perusteella tilintarkastajat arvioivat tarkastuskohteiden riskejä melko yhdenmukaisesti riippumatta vastausmuodosta, joskin numeerisia riskiarviointeja tehneet tilintarkastajat olivat keskenään hieman yksimielisempiä verrattuna sanallisia arvioita tehneisiin tilintarkastajiin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä sanallisten ja numeeristen arviointitapojen tuottavan eroja sekä konsensukseen että arvioituun riskin suuruuteen (Reimers ym. 1993; Stone & Dilla 1994). Arviointitapaa kutsutaan tässä tutkimuksessa aikaisempien tutkimuksien tapaan vastausmuodoksi (response mode). Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella KHT- ja HTM-tilintarkastajille Suomessa. Vastauksia saatiin yhteensä 34 kappaletta siten, että vastaukset jakautuivat numeeriseen vastausryhmään (15 kpl) ja sanalliseen vastausryhmään (19 kpl). Vastausmuodon vaikutusta konsensukseen ja arvioituun riskin suuruuteen tutkittiin toiminta- ja kontrolliriskien osalta erikseen.
Tutkimuksessa havaittiin numeerisen vastausmuodon johtavan korkeampaan konsensukseen, mutta ainoastaan toimintariskiä arvioitaessa. Myös kontrolliriskin arvioinnissa numeerisella vastausryhmällä oli korkeampi konsensus, mutta tälle havainnolle ei saatu tilastollista vahvistusta. Riskien suuruuksissa ei sen sijaan havaittu eroja sanallisen ja numeerisen vastausmuodon välillä. Tutkimustulosten perusteella tilintarkastajat arvioivat tarkastuskohteiden riskejä melko yhdenmukaisesti riippumatta vastausmuodosta, joskin numeerisia riskiarviointeja tehneet tilintarkastajat olivat keskenään hieman yksimielisempiä verrattuna sanallisia arvioita tehneisiin tilintarkastajiin.