Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi internetissä
Mäkinen, Anne (2012)
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Lapset ja nuoret on havaittu yhä tärkeämmäksi kuluttajaryhmäksi, jolla on vaikutusta myös perheiden kulutuspäätöksiin. Lasten ja nuorten viettäessä enemmän aikaa internetissä, ovat markkinoijat siirtyneet kohderyhmän perässä sinne. He eivät kuitenkaan pysty ymmärtämään markkinointia samalla tavalla kuin aikuiset. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko lapsiin ja nuoriin internetissä kohdistuva markkinointi lainmukaista. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle ensin selvittämällä, millaista lapsiin ja nuoriin kohdistuvan markkinoinnin lain mukaan tulisi olla ja sen jälkeen, millaista markkinointia lapsiin ja nuoriin internetissä todellisuudessa kohdistuu.
Tärkein kuluttajamarkkinointia sääntelevä laki on kuluttajansuojalaki, joka myös on tutkimuksen keskeisin lähde. Toinen tutkimuksen kannalta keskeinen ohje on Kuluttajaviraston
ohje lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta markkinoinnista. Tutkimuksessa on käytetty oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää, joten lähteet koostuvat suurimmalta osalta oikeuslähteistä. Lähdeaineistoa on saatu myös Friitalan koulun ja Ulvilan yhteiskoulun oppilaille järjestetyn kyselyn vastauksista.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia säännellään ja arvioidaan ankarammin kuin muuta markkinointia. Lapset ja nuoret vierailevat kuitenkin myös aikuisia kiinnostavilla sivustoilla. Kuitenkin markkinoinnin katsotaan kohdistuvan alaikäisiin, koska se tavoittaa heidät. Internet-sivustoilla esiintyvä markkinointi on suurimmaksi osaksi hyvän tavan mukaista ja menettely sopivaa. Jotkin sivustoilla esiintyvät mainokset kuitenkin johdattavat kävijöitä alaikäisille sopimattomille sivustoille, mitä voidaan pitää hyvän tavan vastaisena. Myös alaikäisiin ja varsinkin alle 15- vuotiaihin kohdistuva markkinointi on hyvän tavan vastaista ja sopimatonta.
Tärkein kuluttajamarkkinointia sääntelevä laki on kuluttajansuojalaki, joka myös on tutkimuksen keskeisin lähde. Toinen tutkimuksen kannalta keskeinen ohje on Kuluttajaviraston
ohje lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta markkinoinnista. Tutkimuksessa on käytetty oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää, joten lähteet koostuvat suurimmalta osalta oikeuslähteistä. Lähdeaineistoa on saatu myös Friitalan koulun ja Ulvilan yhteiskoulun oppilaille järjestetyn kyselyn vastauksista.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia säännellään ja arvioidaan ankarammin kuin muuta markkinointia. Lapset ja nuoret vierailevat kuitenkin myös aikuisia kiinnostavilla sivustoilla. Kuitenkin markkinoinnin katsotaan kohdistuvan alaikäisiin, koska se tavoittaa heidät. Internet-sivustoilla esiintyvä markkinointi on suurimmaksi osaksi hyvän tavan mukaista ja menettely sopivaa. Jotkin sivustoilla esiintyvät mainokset kuitenkin johdattavat kävijöitä alaikäisille sopimattomille sivustoille, mitä voidaan pitää hyvän tavan vastaisena. Myös alaikäisiin ja varsinkin alle 15- vuotiaihin kohdistuva markkinointi on hyvän tavan vastaista ja sopimatonta.