Sisäisen tarkastajan palkkiomallin ja roolin vaikutus tilintarkastuksen suunnitteluun
Mäki, Heikki (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman päätavoitteena on tutkia sisäisen tarkastajan palkkiomallin ja roolin vaikutusta tilintarkastuksen suunnitteluun objektiivisen ja subjektiivisen tarkastustehtävän välillä. Tutkielmassa keskitytään tutkimaan, miten sisäisen tarkastajan kannustepalkkio ja rooli vaikuttavat tilintarkastajan luottamukseen sisäiseen tarkastukseen ja tilintarkastukseen budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen.
Tutkielman empiriaosassa valmistettiin kuvitteellisesta yrityksestä case, jossa oli tietoja yhtiön taustasta ja sisäisen tarkastuksen yksiköstä. Sisäisen tarkastuksen ominaisuuksista palkkiomallia ja roolia manipuloitiin kahdella tasolla: sisäisten tarkastajien saadessa joko kuukausi- tai kannustepalkkaa ja harjoittaessa enimmäkseen joko laillisuustarkastusta tai liiketoiminnan konsultointia. Kysely toteutettiin internetin kautta ja se lähetettiin 222:lle KHT-tilintarkastajalle, jotka työskentelevät kolmessa kansainvälisessä tilintarkastusyhteisössä. Vastausprosentiksi muodostui 29,7.
Hypoteesit testattiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla. Kaikki hypoteesit hylättiin, sillä sekä palkkiomallin ja tehtävän että roolin ja tehtävän välinen yhdysvaikutus luottamukseen ja budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Tehtävän omavaikutus sekä luottamukseen että budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen oli kuitenkin merkitsevää kaikkia hypoteeseja testattaessa. Tilintarkastajat luottivat sisäiseen tarkastukseen enemmän objektiivisessa kontrollien testauksessa kuin subjektiivisessa varaston arvostuksen tarkastuksessa.
Palkkiomallilla havaittiin olevan merkitsevä omavaikutus luottamukseen, mutta vain suuntaa-antava vaikutus budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen. Tilintarkastajat reagoivat siis herkästi kannustepalkkiolle luottaessaan enemmän kuukausi- kuin kannustepalkkaiseen sisäiseen tarkastajaan. Roolilla ei ollut vaikutusta tilintarkastajien luottamukseen sisäiseen tarkastukseen eikä budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen. Yhdysvaikutusten esiintymättömyyden vuoksi myös muuttujien omavaikutuksia tulee tulkita varovaisuudella.
Tutkielman empiriaosassa valmistettiin kuvitteellisesta yrityksestä case, jossa oli tietoja yhtiön taustasta ja sisäisen tarkastuksen yksiköstä. Sisäisen tarkastuksen ominaisuuksista palkkiomallia ja roolia manipuloitiin kahdella tasolla: sisäisten tarkastajien saadessa joko kuukausi- tai kannustepalkkaa ja harjoittaessa enimmäkseen joko laillisuustarkastusta tai liiketoiminnan konsultointia. Kysely toteutettiin internetin kautta ja se lähetettiin 222:lle KHT-tilintarkastajalle, jotka työskentelevät kolmessa kansainvälisessä tilintarkastusyhteisössä. Vastausprosentiksi muodostui 29,7.
Hypoteesit testattiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla. Kaikki hypoteesit hylättiin, sillä sekä palkkiomallin ja tehtävän että roolin ja tehtävän välinen yhdysvaikutus luottamukseen ja budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Tehtävän omavaikutus sekä luottamukseen että budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen oli kuitenkin merkitsevää kaikkia hypoteeseja testattaessa. Tilintarkastajat luottivat sisäiseen tarkastukseen enemmän objektiivisessa kontrollien testauksessa kuin subjektiivisessa varaston arvostuksen tarkastuksessa.
Palkkiomallilla havaittiin olevan merkitsevä omavaikutus luottamukseen, mutta vain suuntaa-antava vaikutus budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen. Tilintarkastajat reagoivat siis herkästi kannustepalkkiolle luottaessaan enemmän kuukausi- kuin kannustepalkkaiseen sisäiseen tarkastajaan. Roolilla ei ollut vaikutusta tilintarkastajien luottamukseen sisäiseen tarkastukseen eikä budjetoitujen tarkastustuntien muuttamiseen. Yhdysvaikutusten esiintymättömyyden vuoksi myös muuttujien omavaikutuksia tulee tulkita varovaisuudella.