Eri sijoittajien kokemuksesta johtuvia eroja arvopaperinvälittäjän velvollisuuksiin
Mäkelä, Niina (2008)
Mäkelä, Niina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ihmisten sijoitusvarallisuuden kasvu ja lisääntynyt innostus eri sijoitusmuotoja kohtaan ovat tuoneet arvopaperimarkkinoille vaatimuksen yhä tarkemmista arvopaperinvälittäjien velvollisuuksista sijoittajia kohtaan. Tämä on seurausta EU:n pyrkimyksestä pitää markkinat puolueettomina ja tehokkaina sekä yhdenmukaistaa toimiluvan saaneiden välittäjien vaatimukset eri EU maissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten arvopaperinvälittäjien velvollisuudet eroavat eri kokemuksen omaavia sijoittajia kohtaan.
Tutkimuksessa keskitytään suurimmaksi osaksi ammattimaisia ja ei-ammattimaisia sijoittajia kohtaan asetettuihin arvopaperinvälittäjien velvolli-suuksiin. Selvitys pohjautuu pääasiassa arvopaperimarkkinalakiin sekä siihen vaikuttaviin EY:n antamiin direktiiveihin. Lisäksi otetaan huomioon eri tahojen antamia lisäohjeita ja menettelytapasäännöksiä. Tutkimuksessa selvitetään ar-vopaperinvälittäjän velvollisuuksia yleensä, kuten yleistä huolellisuusvelvoitetta, mutta tarkemman tarkastelun kohteena ovat välittäjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuus.
Direktiivit on pantava täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä eli arvopaperi-markkinalailla. Direktiivien voimaan saattamisessa jätetään kuitenkin jäsen-maille pelivaraa, joten laki ja direktiivi eivät välttämättä täysin vastaa toisiaan. Sijoituspalveludirektiivi ei esimerkiksi automaattisesti sulje ammattimaista sijoittajaa sijoittajan suojan ulkopuolelle kuten arvopaperimarkkinalaki. Selvin ero ammattimaisen ja ei-ammattimaisen sijoittajan suojan kohdalla on se, että vain ei-ammattimainen sijoittaja nauttii sijoittajien korvausrahaston tuomasta suojasta.
Tutkimuksessa keskitytään suurimmaksi osaksi ammattimaisia ja ei-ammattimaisia sijoittajia kohtaan asetettuihin arvopaperinvälittäjien velvolli-suuksiin. Selvitys pohjautuu pääasiassa arvopaperimarkkinalakiin sekä siihen vaikuttaviin EY:n antamiin direktiiveihin. Lisäksi otetaan huomioon eri tahojen antamia lisäohjeita ja menettelytapasäännöksiä. Tutkimuksessa selvitetään ar-vopaperinvälittäjän velvollisuuksia yleensä, kuten yleistä huolellisuusvelvoitetta, mutta tarkemman tarkastelun kohteena ovat välittäjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuus.
Direktiivit on pantava täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä eli arvopaperi-markkinalailla. Direktiivien voimaan saattamisessa jätetään kuitenkin jäsen-maille pelivaraa, joten laki ja direktiivi eivät välttämättä täysin vastaa toisiaan. Sijoituspalveludirektiivi ei esimerkiksi automaattisesti sulje ammattimaista sijoittajaa sijoittajan suojan ulkopuolelle kuten arvopaperimarkkinalaki. Selvin ero ammattimaisen ja ei-ammattimaisen sijoittajan suojan kohdalla on se, että vain ei-ammattimainen sijoittaja nauttii sijoittajien korvausrahaston tuomasta suojasta.