Työntekijöiden odotukset esimiehiltä osaamisen johtajna. Case-tutkimus Kemira Oyj:n Vaasan toimipaikassa.
Myllykangas, Hanna (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohta-ajatuksena on se, että hyvä esimiehisyys on samalla aktiivista osaamisen kehittämistä. Lisäksi taustalla on ymmärrys siitä, että mikään yritys ei voi menestyä kiristyvässä kilpailussa ilman jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Tutkimuksessa tarkastellaankin esimiehen merkitystä alaisen oppimisen jatkuvassa kehittämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vastaavatko kohdeyrityksen työntekijöiden ja esimiesten käsitykset toisiaan siitä, mikä on esimiehen tehtävä osaamisen johtamisessa. Lisäksi vastauksia peilataan henkilöstöjohtajan käsitykseen esimiehen tavoiteltavasta osaamisen johtamisen roolista. Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on selvittää, mistä osaamisen johtamisessa on kyse. Tutkimuksen tavoitteena on myös tunnistaa tutkimustulosten pohjalta kehittämistarpeita ja tuottaa kehittämisehdotukset näihin ongelmakohtiin.
Tutkimuksen teoreettinen konteksti etenee laajemman kontekstin kautta kohti tutkimusongelman kannalta keskeisiä osaamisen johtamisen teorioita. Tutkimuksessa tarkastellaan siten johtajuutta ilmiönä ja johtajuustutkimuksen historiallisia kehyksiä, jotka luovat pohjaa muutoksen johtajuuden ja osaamisen johtamisen tarkastelulle. Osaamisen johtamiseen liittyvää organisaation oppimista tarkastellaan yksilöiden ja ryhmien oppimisen kautta. Lisäksi mielenkiinto kohdistuu osaamisen kehittämisen lähtökohtiin, esimiesten uusiin rooleihin osaamisen tukijoina sekä osaamisen johtamisen merkitykseen yrityksen toiminnassa.
Empiria toteutettiin case-tutkimuksena, jossa tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tuloksia tulkittiin kuitenkin kohdeyrityksen tilanteeseen ja tarpeisiin nähden. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeita käyttäen, joista hyväksyttäviä vastauksia kertyi yhteensä 126. Tutkimukseen osallistui 12 esimiestä.
Tutkimuksen teoreettinen konteksti etenee laajemman kontekstin kautta kohti tutkimusongelman kannalta keskeisiä osaamisen johtamisen teorioita. Tutkimuksessa tarkastellaan siten johtajuutta ilmiönä ja johtajuustutkimuksen historiallisia kehyksiä, jotka luovat pohjaa muutoksen johtajuuden ja osaamisen johtamisen tarkastelulle. Osaamisen johtamiseen liittyvää organisaation oppimista tarkastellaan yksilöiden ja ryhmien oppimisen kautta. Lisäksi mielenkiinto kohdistuu osaamisen kehittämisen lähtökohtiin, esimiesten uusiin rooleihin osaamisen tukijoina sekä osaamisen johtamisen merkitykseen yrityksen toiminnassa.
Empiria toteutettiin case-tutkimuksena, jossa tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tuloksia tulkittiin kuitenkin kohdeyrityksen tilanteeseen ja tarpeisiin nähden. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeita käyttäen, joista hyväksyttäviä vastauksia kertyi yhteensä 126. Tutkimukseen osallistui 12 esimiestä.