Jos motivointi onnistuu, onnistuu kaikki? Esimiehen keinot lisätä työntekijän motivaatiota perusterveydenhuollossa
Muikku, Kaisa (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on motivoinnin rooli henkilöstöjohtamisessa ja miten esimies voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työntekijän motivaation syntymiseen ja ylläpitämiseen. Yhtenä näkökulmana on tutkia, miten johtaminen eroaa tilanteissa, joissa esimies on kiinteä osa työyhteisöä ja hän on päivittäin tekemisissä alaisensa kanssa verrattuna siihen, että esimies onkin pitkän matkan päässä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Mikä on motivoinnin rooli henkilöstöjohtamisen toimintakentässä? Tutkimuksen alakysymyksinä ovat: Minkälaisia keinoja esimiehellä on lisätä työntekijänsä motivaatiota? Mikä yhteys on motivaatiolla ja työhön sitoutumisella? sekä Mikä yhteys on motivaatiolla ja työhyvinvoinnilla?
Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat motivaatio, henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi. Tutkielmassa esitellään tutkijoita, jotka ovat luoneet omia motivaatioteorioita. Tässä työssä näistä keskeisimpinä ovat Abraham Maslowin, Fredrik Herzbergin ja William Ouchin ajatukset. Tutkielmassa henkilöstövoimavarojen johtamista tarkasteltaessa päähuomio kiinnitetään motivointiin johtamisen keinona. Henkilöstöjohtamista tarkastellaan toiminnan kontekstina, ei niinkään teoreettisena viitekehyksenä. Työhyvinvoinnin kuvataan olevan yksilön työssä jaksamista, motivoitumista, innostumista ja tehtävien kokonaishallintaa.
Tutkimuksen empiirinen osa on kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 14 perusterveydenhuollossa työskentelevää esimiestä. Motivoinnilla esimies voi vapauttaa henkilöstön piile-vät voimavarat. Kun ne saadaan suunnattua toimintaan, jolla pyritään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, syntyy tuottavaa toimintaa, jonka lopputuloksena on tyytyväinen potilas sekä hyvinvoiva ja sitoutunut työntekijä. Tutkielmaan haastatellut esimiehet nimesivät asioita, joilla esimies voi lisätä työntekijänsä motivaatiota. Näitä olivat hyvän ja kannustavan ilmapiirin luominen, tasapuolinen kohtelu, palkitseminen, yhteisten pelisääntöjen luominen, vastuun antaminen, kunnolliset työvälineet ja viihtyisä työympäristö. Motivaatiolla nähtiin olevan yhteys työhön sitoutumiseen. Haastatellut esimiehet nostivat esiin perehdytyksen: Hyvä perehdytys luo pohjan työhön sitoutumiseen. Muita sitoutumiseen vaikuttavia asioita olivat mm. vaikutusmahdollisuudet muutostilanteissa, vastuulliset tehtävät, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin ja osallistua koulutuksiin. Hyvinvoinnin merkitys motivaation syntymiselle on suuri, sillä hyvinvoivat työntekijät käyttävät työssään paremmin koko osaamispotentiaaliaan. Jos työntekijöitä kuunnellaan ja he saavat vaikuttaa niin itse työhön kun työaikoihinsa, se lisää heidän innostustaan ja kiinnostustaan työhön ja sitä kautta heidän työhyvinvointinsa lisääntyy. Erityisesti ne esimiehet, jotka työskentelivät fyysisesti lähellä alaisiaan, kokivat työntekijöiden hyötyvän siitä. Eniten sillä oli heidän mielestään merkitystä työhyvinvoinnille. Kun esimies on läsnä työarjessa, häntä on helppo lähestyä niin työhön kuin yksityiselämäänkin liittyvien haasteiden kanssa.
Henkilöstön jaksaminen, motivointi ja työhyvinvoinnin ylläpito edellyttävät panostusta esimiestyöhön. Jos työilmapiiri on hyvä ja työntekijä kokee olevansa laadukkaan johtamisen kohteena, hän on tuottava ja tehokas. Hyvinvoinnin lisäämisellä työpaikalla nähdään olevan yhteys motivaatioon ja työhalukkuuteen.
Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat motivaatio, henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi. Tutkielmassa esitellään tutkijoita, jotka ovat luoneet omia motivaatioteorioita. Tässä työssä näistä keskeisimpinä ovat Abraham Maslowin, Fredrik Herzbergin ja William Ouchin ajatukset. Tutkielmassa henkilöstövoimavarojen johtamista tarkasteltaessa päähuomio kiinnitetään motivointiin johtamisen keinona. Henkilöstöjohtamista tarkastellaan toiminnan kontekstina, ei niinkään teoreettisena viitekehyksenä. Työhyvinvoinnin kuvataan olevan yksilön työssä jaksamista, motivoitumista, innostumista ja tehtävien kokonaishallintaa.
Tutkimuksen empiirinen osa on kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 14 perusterveydenhuollossa työskentelevää esimiestä. Motivoinnilla esimies voi vapauttaa henkilöstön piile-vät voimavarat. Kun ne saadaan suunnattua toimintaan, jolla pyritään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, syntyy tuottavaa toimintaa, jonka lopputuloksena on tyytyväinen potilas sekä hyvinvoiva ja sitoutunut työntekijä. Tutkielmaan haastatellut esimiehet nimesivät asioita, joilla esimies voi lisätä työntekijänsä motivaatiota. Näitä olivat hyvän ja kannustavan ilmapiirin luominen, tasapuolinen kohtelu, palkitseminen, yhteisten pelisääntöjen luominen, vastuun antaminen, kunnolliset työvälineet ja viihtyisä työympäristö. Motivaatiolla nähtiin olevan yhteys työhön sitoutumiseen. Haastatellut esimiehet nostivat esiin perehdytyksen: Hyvä perehdytys luo pohjan työhön sitoutumiseen. Muita sitoutumiseen vaikuttavia asioita olivat mm. vaikutusmahdollisuudet muutostilanteissa, vastuulliset tehtävät, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin ja osallistua koulutuksiin. Hyvinvoinnin merkitys motivaation syntymiselle on suuri, sillä hyvinvoivat työntekijät käyttävät työssään paremmin koko osaamispotentiaaliaan. Jos työntekijöitä kuunnellaan ja he saavat vaikuttaa niin itse työhön kun työaikoihinsa, se lisää heidän innostustaan ja kiinnostustaan työhön ja sitä kautta heidän työhyvinvointinsa lisääntyy. Erityisesti ne esimiehet, jotka työskentelivät fyysisesti lähellä alaisiaan, kokivat työntekijöiden hyötyvän siitä. Eniten sillä oli heidän mielestään merkitystä työhyvinvoinnille. Kun esimies on läsnä työarjessa, häntä on helppo lähestyä niin työhön kuin yksityiselämäänkin liittyvien haasteiden kanssa.
Henkilöstön jaksaminen, motivointi ja työhyvinvoinnin ylläpito edellyttävät panostusta esimiestyöhön. Jos työilmapiiri on hyvä ja työntekijä kokee olevansa laadukkaan johtamisen kohteena, hän on tuottava ja tehokas. Hyvinvoinnin lisäämisellä työpaikalla nähdään olevan yhteys motivaatioon ja työhalukkuuteen.