Positiivista ja negatiivista arvottamista ilmaisevat adjektiivit Ilkan ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa
Mikkonen, Mikael (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa on tutkittu Ilkan ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksia ajalta 1.12.2007–7.12.2007. Tarkasteltavana on ollut pääkirjoituksissa ilmenevä adjektiivein tapahtuva positiivinen ja negatiivinen arvottaminen. Tutkielmassa on myös taustoitettu lehtitekstin tyyliä, journalismia ja sanavapautta, jotta lukija ymmärtäisi tutkimustulokset oikeassa kontekstissaan.
Menetelmänä tutkielmassa on käytetty suhtautumisen teoriaa, joka perustuu M.A.K. Hallidayn kehittämään systeemis-funktionaaliseen kielioppiteoriaan. Tutkimuksen kohteena eivät ole journalistiset käytänteet, vaan kyseessä on kriittinen tekstintutkimus. Tutkimuksen lähtökohtana ei myöskään ole kielenhuolto, vaan perimmäisenä tarkoituksena on lisätä kansalaisten medialukutaitoa.
Tutkimustuloksista ilmenee, miten positiivinen ja negatiivinen arvottaminen käytännössä vaikuttaa tekstin sävyyn ja pääkirjoituksen lopulliseen sanomaan, joka on joko myötämielistä tai kielteistä. Pääkirjoitukset on valittu tutkimuskohteeksi siksi, että ne ovat sanomalehden merkittävimpiä tekstejä, eivätkä millään muotoa objektiivisia.
Tutkimustulokset osoittavat, että Ilkan ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa arvotetaan adjektiiveilla eniten faktoihin tai kirjoittajan tietoihin perustuvien seikkojen yhteydessä. Toiseksi eniten tutkimusaineistossa ilmeni arvottamista yhteydessä, jossa lukijan mielenkiintoa pyrittiin herättelemään tai häneen jollain tapaa vedottiin kielellisin keinoin. Luokkaa, jossa arvotettiin pääsana ollessa neutraali, ilmeni aineistossa erittäin vähän. Myös nominaalilausekkeissa tehtävää arvottamista esiintyi vähän. Kaikista vähäisintä oli sanajärjestyksen käyttäminen arvottamisen keinona. Lukijan on hyvä huomioida, että luokat limittyvät voimakkaasti. Eniten tutkimusaineistossa esiintyi positiivista arvottamista, joka oli luonteeltaan hyvin eksplisiittistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääkirjoitukset eivät sisällä piilomerkityksiä, vaan ne näyttäytyvät lukijoilleen sellaisina, mitä ovatkin.
Ilkan ja Helsingin sanomien pääkirjoitusten keskinäiset erot ovat vähäisiä. Selkeä havainto kuitenkin on, että sanomalehti Ilkan pääkirjoituksissa arvotetaan paikoittain Helsingin Sanomia voimakkaammin.
Menetelmänä tutkielmassa on käytetty suhtautumisen teoriaa, joka perustuu M.A.K. Hallidayn kehittämään systeemis-funktionaaliseen kielioppiteoriaan. Tutkimuksen kohteena eivät ole journalistiset käytänteet, vaan kyseessä on kriittinen tekstintutkimus. Tutkimuksen lähtökohtana ei myöskään ole kielenhuolto, vaan perimmäisenä tarkoituksena on lisätä kansalaisten medialukutaitoa.
Tutkimustuloksista ilmenee, miten positiivinen ja negatiivinen arvottaminen käytännössä vaikuttaa tekstin sävyyn ja pääkirjoituksen lopulliseen sanomaan, joka on joko myötämielistä tai kielteistä. Pääkirjoitukset on valittu tutkimuskohteeksi siksi, että ne ovat sanomalehden merkittävimpiä tekstejä, eivätkä millään muotoa objektiivisia.
Tutkimustulokset osoittavat, että Ilkan ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa arvotetaan adjektiiveilla eniten faktoihin tai kirjoittajan tietoihin perustuvien seikkojen yhteydessä. Toiseksi eniten tutkimusaineistossa ilmeni arvottamista yhteydessä, jossa lukijan mielenkiintoa pyrittiin herättelemään tai häneen jollain tapaa vedottiin kielellisin keinoin. Luokkaa, jossa arvotettiin pääsana ollessa neutraali, ilmeni aineistossa erittäin vähän. Myös nominaalilausekkeissa tehtävää arvottamista esiintyi vähän. Kaikista vähäisintä oli sanajärjestyksen käyttäminen arvottamisen keinona. Lukijan on hyvä huomioida, että luokat limittyvät voimakkaasti. Eniten tutkimusaineistossa esiintyi positiivista arvottamista, joka oli luonteeltaan hyvin eksplisiittistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääkirjoitukset eivät sisällä piilomerkityksiä, vaan ne näyttäytyvät lukijoilleen sellaisina, mitä ovatkin.
Ilkan ja Helsingin sanomien pääkirjoitusten keskinäiset erot ovat vähäisiä. Selkeä havainto kuitenkin on, että sanomalehti Ilkan pääkirjoituksissa arvotetaan paikoittain Helsingin Sanomia voimakkaammin.