Koululaisslangin vertailua sotilas-, vankila- ja lääkintäslangiin
Maunuksela, Jonna (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa on vertailtu koululaisslangin ilmauksia sotilas-,vankila- sekä lääkintäslangin ilmauksiin. Aineistona ovat toimineet erikoisslangien omat slangikokoelmat ja -sanakirjat. Lisäksi nykypäivän koululaisslangin ilmauksia on verrattu vuonna 1979 kerättyihin ilmauksiin, jolloin tutkielmaan on saatu mukaan myös aikaperspektiivi.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja edellä mainituilla erikoisslangeilla on koululaisslangiin verrattuna. Lisäksi tavoitteena on pohtia syitä ja taustatekijöitä saatuihin tuloksiin.
Tutkielman teoriaosuudessa (luvut 2-3) slangia tarkastellaan määritelmien, ominaispiirteiden, historian sekä slangisanojen syntytapojen valossa. Erikoisslangeista esitellään tarkemmin edellä mainitut neljä slangia. Luvun 2 lopuksi määritellään slangin suhdetta yleiskieleen, arkikieleen, paikallismurteisiin sekä erikoiskieliin. Luvussa 3 esitellään tutkielman sosiolingvistinen kehys tuoden esiin muun muassa kielen tilannekohtainen vaihtelu.
Analyysiosuus (luvut 4-5) koostuu kahdesta osasta. Luvussa 4 tutkitaan slangi-ilmausten yhtäläisyyksiä ja eroja neljän edellä mainitun erikoisslangin kesken, ja luvussa 5 tarkastellaan sekä pohditaan saatuja tuloksia.
Eniten koululaisslangia muistutti vankilaslangi, jonka ilmaukset ja attraktiokeskukset olivat erittäin lähellä koululaisslangia. Seuraavaksi lähimpänä koululaisslangia oli sotilasslangi. Näiden slangien ilmauksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta useimmiten ilmaukset olivat eri merkityksissä. Kaikkein etäämpänä koululaisslangista oli lääkintäslangi, jossa sekä sanasto että aihepiirit liittyivät erittäin tiiviisti alaansa ja jäivät siten koululaisille vieraiksi.
Kaikille erikoisslangeille oli yhteistä kapina auktoriteettia kohtaan, ryhmähengen ylläpito ulkopuolisten kustannuksella sekä hirtehishuumorin viljely. Myös slangin terapeuttinen rooli näkyi hyvin kaikissa erikoisslangeissa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja edellä mainituilla erikoisslangeilla on koululaisslangiin verrattuna. Lisäksi tavoitteena on pohtia syitä ja taustatekijöitä saatuihin tuloksiin.
Tutkielman teoriaosuudessa (luvut 2-3) slangia tarkastellaan määritelmien, ominaispiirteiden, historian sekä slangisanojen syntytapojen valossa. Erikoisslangeista esitellään tarkemmin edellä mainitut neljä slangia. Luvun 2 lopuksi määritellään slangin suhdetta yleiskieleen, arkikieleen, paikallismurteisiin sekä erikoiskieliin. Luvussa 3 esitellään tutkielman sosiolingvistinen kehys tuoden esiin muun muassa kielen tilannekohtainen vaihtelu.
Analyysiosuus (luvut 4-5) koostuu kahdesta osasta. Luvussa 4 tutkitaan slangi-ilmausten yhtäläisyyksiä ja eroja neljän edellä mainitun erikoisslangin kesken, ja luvussa 5 tarkastellaan sekä pohditaan saatuja tuloksia.
Eniten koululaisslangia muistutti vankilaslangi, jonka ilmaukset ja attraktiokeskukset olivat erittäin lähellä koululaisslangia. Seuraavaksi lähimpänä koululaisslangia oli sotilasslangi. Näiden slangien ilmauksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta useimmiten ilmaukset olivat eri merkityksissä. Kaikkein etäämpänä koululaisslangista oli lääkintäslangi, jossa sekä sanasto että aihepiirit liittyivät erittäin tiiviisti alaansa ja jäivät siten koululaisille vieraiksi.
Kaikille erikoisslangeille oli yhteistä kapina auktoriteettia kohtaan, ryhmähengen ylläpito ulkopuolisten kustannuksella sekä hirtehishuumorin viljely. Myös slangin terapeuttinen rooli näkyi hyvin kaikissa erikoisslangeissa.