"Puoluepomon SEKSISKANDAALI!" Ilta-Sanomien uutisjutut stigmatisaation välikappaleena
Matilainen, Tuukka (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko Ilta-Sanomien uutisjutut luonteeltaan stigmatisoivia eli leimaavia, kun uutisointi kohdistuu merkittävän julkisuuden henkilön rikosepäilyihin. Tapausesimerkkinäni olen käyttänyt kokoomuksen entisen puoluesihteerin Harri Jaskarin paritus-, pahoinpitely- ja uhkausepäilyjä, joita lehdessä käsiteltiin aikavälillä 14.10.2006–27.3.2007. Tarkoituksenani on ollut selvittää ketä tai mitä leimataan, millä tavalla leimaaminen tapahtuu, mitä asiaa se koskee ja mikä on leimattavan henkilön tai yhteisön asema suhteessa tapaukseen.
Analyysini perustana olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Jäsentämällä aineistoani olen selvittänyt sitä, minkälaisia kielellisiä valintoja Ilta-Sanomat käyttää uutisoidessaan tapauksesta, ja kuinka nämä ilmaisut edesauttavat leimautumista. Sisällönanalyysin perusteella aineistostani on noussut esiin kuusi merkityskokonaisuutta, jotka kuvastavat jutuissa esiintyvien osapuolten stigmoiksi luettavia ominaisuuksia. Näitä merkityskokonaisuuksia olen tarkastellut suhteessa stigmatisaation teoriaan.
Tutkimukseni osoittaa, että Ilta-Sanomien jutuissa esiintyy monia stigmatisoivia piirteitä. Stigmatisoinnin voimakkuuteen vaikuttaa saatavilla olevan tiedon määrä, koska epävarmuus asioiden todellisesta luonteesta jättää enemmän tilaa spekulaatioille. Toisin sanoen stigmatisointi on voimakkainta uutisoinnin alkuvaiheessa, jolloin tietoa on vähän. Uutisoinnissaan Ilta-Sanomat hyödyntää ja luo voimakkaita stereotypioita.
Stigmatisointi ei rajoitu ainoastaan rikoksista epäiltyyn henkilöön, vaan se käsittää myös tahot, joita hän edustaa tai jotka ovat tapauksen suhteen relevantteja. Koska stigmatisaatio edellyttää yksilössä tapahtuvaa ja stigmatisoituun kohdistuvaa negatiivista asennemuutosta, ei Ilta-Sanomien uutisointi kuitenkaan yksin riitä sen toteutumiseen. Lehden näennäinen mielipide synnyttää pikemminkin vaikutelman stigmojen olemassaolosta
Analyysini perustana olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Jäsentämällä aineistoani olen selvittänyt sitä, minkälaisia kielellisiä valintoja Ilta-Sanomat käyttää uutisoidessaan tapauksesta, ja kuinka nämä ilmaisut edesauttavat leimautumista. Sisällönanalyysin perusteella aineistostani on noussut esiin kuusi merkityskokonaisuutta, jotka kuvastavat jutuissa esiintyvien osapuolten stigmoiksi luettavia ominaisuuksia. Näitä merkityskokonaisuuksia olen tarkastellut suhteessa stigmatisaation teoriaan.
Tutkimukseni osoittaa, että Ilta-Sanomien jutuissa esiintyy monia stigmatisoivia piirteitä. Stigmatisoinnin voimakkuuteen vaikuttaa saatavilla olevan tiedon määrä, koska epävarmuus asioiden todellisesta luonteesta jättää enemmän tilaa spekulaatioille. Toisin sanoen stigmatisointi on voimakkainta uutisoinnin alkuvaiheessa, jolloin tietoa on vähän. Uutisoinnissaan Ilta-Sanomat hyödyntää ja luo voimakkaita stereotypioita.
Stigmatisointi ei rajoitu ainoastaan rikoksista epäiltyyn henkilöön, vaan se käsittää myös tahot, joita hän edustaa tai jotka ovat tapauksen suhteen relevantteja. Koska stigmatisaatio edellyttää yksilössä tapahtuvaa ja stigmatisoituun kohdistuvaa negatiivista asennemuutosta, ei Ilta-Sanomien uutisointi kuitenkaan yksin riitä sen toteutumiseen. Lehden näennäinen mielipide synnyttää pikemminkin vaikutelman stigmojen olemassaolosta