Yleiskielen ja ammattikielen suhde rajatussa kielenkäyttötilanteessa. Yleiskielen merkitys lennonjohtajan työssä
Matikka, Kirsi (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin yleiskielen ja ammattikielen keskinäistä suhdetta rajatussa ammatillisessa kielenkäyttötilanteessa. Tutkimuksen kohteena oli lennonjohtajien ja lentäjien välisessä viestinnässä käytettävä ammattikieli, airspeak. Tutkimusaineisto koostui lennonjohtajien puheenvuoroista, jotka oli nauhoitettu todellisissa ilmaliikennetilanteissa kahdessa eri lennonjohdossa.
Yleiskielen esiintymisen selvittämiseksi tarkasteltiin puheenvuorojen sisältämien lausumien kielellistä ilmaisua, ja luokiteltiin lausumat tarkastelun perusteella ammattikielisiin ja yleiskielisiin lausumiin. Ammattikielisten ja yleiskielisten lausumien erottelun pohjana toimi Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Ilmailulaitoksen julkaisemat standardifraseologian käyttöä koskevat määritykset ja oppaat. Yleiskielen merkityksen selvittämiseksi tarkasteltiin yleiskieltä sisältävien lausumien sisältämiä illokutiivisia puheakteja eli lennonjohtajan yksittäiselle lausumalle asettamaa tavoitetta. Lausumien sisältämien illokutiivisten puheaktien luokittelu pohjattiin Searlen (1976, 1978) kehittämiin illokutiivisten puheaktien luokittelukriteereihin ja hänen niiden perusteella muodostamiin illokutiivisten puheaktien luokkiin.
Tutkimus osoittaa, että lennonjohtajat käyttävät yleiskieltä enemmän suomenkielisessä kuin englanninkielisessä ammattiviestinnässä. Suomenkielisessä ammattiviestinnässä yleiskielellä on kaksi roolia. Ensinnäkin yleiskieltä käytetään samaan tarkoitukseen kuin ammattikieltä, toisin sanoen ilmaliikenteen johtamiseen. Toiseksi yleiskielen käyttö ilmentää lennonjohtajan työnkuvaan liittyvää palveluluonnetta. Ammattikielisten lausumien osuus kaikista lausumista on suuri, ja yleiskielellä paikataan ammattikielisiä ilmauksia yleensä tilanteissa, joihin ammattikielistä ilmausta ei ole olemassa. Vain muutamassa yleiskieltä sisältävässä lausumassa on kyse sosiaalisesta tai keskustelua ylläpitävästä tavoitteesta. Lennonjohtajat siis noudattavat ammattikielen käytölle asetettuja sääntöjä myös käyttäessään yleiskieltä ammatilliseen viestintätarkoitukseen.
Yleiskielen esiintymisen selvittämiseksi tarkasteltiin puheenvuorojen sisältämien lausumien kielellistä ilmaisua, ja luokiteltiin lausumat tarkastelun perusteella ammattikielisiin ja yleiskielisiin lausumiin. Ammattikielisten ja yleiskielisten lausumien erottelun pohjana toimi Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Ilmailulaitoksen julkaisemat standardifraseologian käyttöä koskevat määritykset ja oppaat. Yleiskielen merkityksen selvittämiseksi tarkasteltiin yleiskieltä sisältävien lausumien sisältämiä illokutiivisia puheakteja eli lennonjohtajan yksittäiselle lausumalle asettamaa tavoitetta. Lausumien sisältämien illokutiivisten puheaktien luokittelu pohjattiin Searlen (1976, 1978) kehittämiin illokutiivisten puheaktien luokittelukriteereihin ja hänen niiden perusteella muodostamiin illokutiivisten puheaktien luokkiin.
Tutkimus osoittaa, että lennonjohtajat käyttävät yleiskieltä enemmän suomenkielisessä kuin englanninkielisessä ammattiviestinnässä. Suomenkielisessä ammattiviestinnässä yleiskielellä on kaksi roolia. Ensinnäkin yleiskieltä käytetään samaan tarkoitukseen kuin ammattikieltä, toisin sanoen ilmaliikenteen johtamiseen. Toiseksi yleiskielen käyttö ilmentää lennonjohtajan työnkuvaan liittyvää palveluluonnetta. Ammattikielisten lausumien osuus kaikista lausumista on suuri, ja yleiskielellä paikataan ammattikielisiä ilmauksia yleensä tilanteissa, joihin ammattikielistä ilmausta ei ole olemassa. Vain muutamassa yleiskieltä sisältävässä lausumassa on kyse sosiaalisesta tai keskustelua ylläpitävästä tavoitteesta. Lennonjohtajat siis noudattavat ammattikielen käytölle asetettuja sääntöjä myös käyttäessään yleiskieltä ammatilliseen viestintätarkoitukseen.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]