Työkokemuksen ja tilintarkastusevidenssin vaikutus tilintarkastuksen suunnittelupäätöksiin
Bergström, Petra (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia, vaikuttaako työkokemus tilintarkastajan suhtautumiseen tarkastuskohteesta kertovaan tilintarkastusevidenssiin ja sen perusteella tehtäviin tilintarkastuksen suunnittelupäätöksiin. Tutkielman tulosten avulla nähdään, miten KHT-tilintarkastajien ja tilintarkastusta pääaineenaan opiskelevien opiskelijoiden arviot eroavat toisistaan.
Tilintarkastusevidenssi sisältää joko positiivista tai negatiivista tietoa kohdeyrityksen ja sen järjestelmien toimivuudesta. Tilintarkastajan suhtautuminen tilintarkastusevidenssiin vaikuttaa merkittävästi suoritettavan tilintarkastuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Tutkielman tutkimushypoteesit muodostettiin aihealuetta käsittelevien aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkielmassa oletettiin opiskelijoiden pitävän heille esitettyä negatiivista tilintarkastusevidenssiä merkityksellisempänä kuin KHT-tilintarkastajien. Opiskelijoiden oletettiin vastaavasti pitävän positiivista evidenssiä vähemmän merkityksellisenä kuin KHT-tilintarkastajien. Opiskelijoiden kiinnittäessä enemmän huomiota negatiivisen evidenssiin, oletettiin heidän myös arvioivan kohdeyrityksen kontrolliriskin KHT-tilintarkastajien arviota korkeammaksi.
Tutkielman empiirisen osuuden aineisto muodostui KHT-tilintarkastajille ja opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn osallistui 33 KHT-tilintarkastajaa ja 37 opiskelijaa. Vastaukset analysoitiin muuttujien normaalijakautuneisuuden perusteella joko t-testillä tai Mann-Whitneyn U-testillä.
Tutkimustulokset eivät tue asetettuja tutkimushypoteeseja. Työkokemuksella ei ollut vaikutusta vastaajien arvioihin. Opiskelijoiden arviot eivät eronneet KHT-tilintarkastajien arvioista. Esitetyn tilintarkastusevidenssin muodolla (positiivinen/negatiivinen) ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vastaajien arvioihin. Vastaajaryhmien arviot kontrolliriskistä eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevällä tavalla.
Tilintarkastusevidenssi sisältää joko positiivista tai negatiivista tietoa kohdeyrityksen ja sen järjestelmien toimivuudesta. Tilintarkastajan suhtautuminen tilintarkastusevidenssiin vaikuttaa merkittävästi suoritettavan tilintarkastuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Tutkielman tutkimushypoteesit muodostettiin aihealuetta käsittelevien aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkielmassa oletettiin opiskelijoiden pitävän heille esitettyä negatiivista tilintarkastusevidenssiä merkityksellisempänä kuin KHT-tilintarkastajien. Opiskelijoiden oletettiin vastaavasti pitävän positiivista evidenssiä vähemmän merkityksellisenä kuin KHT-tilintarkastajien. Opiskelijoiden kiinnittäessä enemmän huomiota negatiivisen evidenssiin, oletettiin heidän myös arvioivan kohdeyrityksen kontrolliriskin KHT-tilintarkastajien arviota korkeammaksi.
Tutkielman empiirisen osuuden aineisto muodostui KHT-tilintarkastajille ja opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn osallistui 33 KHT-tilintarkastajaa ja 37 opiskelijaa. Vastaukset analysoitiin muuttujien normaalijakautuneisuuden perusteella joko t-testillä tai Mann-Whitneyn U-testillä.
Tutkimustulokset eivät tue asetettuja tutkimushypoteeseja. Työkokemuksella ei ollut vaikutusta vastaajien arvioihin. Opiskelijoiden arviot eivät eronneet KHT-tilintarkastajien arvioista. Esitetyn tilintarkastusevidenssin muodolla (positiivinen/negatiivinen) ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vastaajien arvioihin. Vastaajaryhmien arviot kontrolliriskistä eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevällä tavalla.