Suomen työeläkejärjestelmän tulevaisuuden haasteet
Manninen, Ilkka (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielman aiheena on Suomen työeläkejärjestelmän tulevaisuuden haasteet. Eläkkeet ovat kansantaloudessa suurin sosiaaliturvan menoerä ja sen osuus tulee entisestään kasvamaan. Tutkielman tehtävänä on selvittää, pystyykö Suomen työeläkejärjestelmä selviämään tulevista haasteista, jotka sitä kohtaavat suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä.
Tutkielmassa esitellään teorioita, joille oikeudenmukainen tulonjako perustuu. Lisäksi käydään läpi eläkejärjestelmien toimintaperiaatteita. Sen jälkeen analysoidaan Suomen työeläkejärjestelmän toiminnallista rakennetta ja sitä kohtaavia tärkeimpiä haasteita, jotka aiheuttavat muutoksia maksettuihin eläkkeisiin ja kerättäviin eläkemaksuihin.
Väestön vanhenemisen vaikutus on mittakaavaltaan hyvin suuri, koska suurten ikäluokkien takia eläkeläisten määrä kasvaa merkittävästi. Samanaikaisesti työntekijöiden ja pienentyvien ikäluokkien myötä eläkkeenmaksajien määrä laskee entisestään. Suomalaisten alhainen eläkkeelle siirtymisikä myös lisää eläkemaksujen korotuspainetta. Päätöksentekijöiden ikäjakauma ja mediaaniäänestäjän vanhentuminen asettavat myös haasteita eläkepolitiikan toteuttamiselle. Tutkielmassa etsitään mahdollisia ratkaisuja näihin haasteisiin niistä esitettyjen raporttien ja ennusteiden avulla. Suomen eläkejärjestelmää ja siihen tehtyjä muutoksia arvioidaan eläkejärjestelmän kriittisten tekijöiden ja niiden oikeudenmukaisuuden kautta.
Pro gradu tutkielmassa havaitaan, että työeläkejärjestelmää on muutettu vähitellen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Tehdyt muutokset ovat kuitenkin enemmäkseen kannustavia eikä kovin radikaaleja leikkauksia ole tehty. Eläkemaksut tulevat nousemaan, mutta vastaavasti reaalipalkat nousevat kolmessa vuosikymmenessä noin kaksinkertaiseksi. Hyvin tuottaneet eläkerahastot muodostavat puskurin eläkekulujen noustessa huomattavasti eläkemaksutuloja korkeammaksi. Talouden kasvu, työllisyysaste, huoltosuhde, työuran pidentäminen ja politiikkamuutokset ovat keskeisimmät tekijät eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.
Tutkielmassa esitellään teorioita, joille oikeudenmukainen tulonjako perustuu. Lisäksi käydään läpi eläkejärjestelmien toimintaperiaatteita. Sen jälkeen analysoidaan Suomen työeläkejärjestelmän toiminnallista rakennetta ja sitä kohtaavia tärkeimpiä haasteita, jotka aiheuttavat muutoksia maksettuihin eläkkeisiin ja kerättäviin eläkemaksuihin.
Väestön vanhenemisen vaikutus on mittakaavaltaan hyvin suuri, koska suurten ikäluokkien takia eläkeläisten määrä kasvaa merkittävästi. Samanaikaisesti työntekijöiden ja pienentyvien ikäluokkien myötä eläkkeenmaksajien määrä laskee entisestään. Suomalaisten alhainen eläkkeelle siirtymisikä myös lisää eläkemaksujen korotuspainetta. Päätöksentekijöiden ikäjakauma ja mediaaniäänestäjän vanhentuminen asettavat myös haasteita eläkepolitiikan toteuttamiselle. Tutkielmassa etsitään mahdollisia ratkaisuja näihin haasteisiin niistä esitettyjen raporttien ja ennusteiden avulla. Suomen eläkejärjestelmää ja siihen tehtyjä muutoksia arvioidaan eläkejärjestelmän kriittisten tekijöiden ja niiden oikeudenmukaisuuden kautta.
Pro gradu tutkielmassa havaitaan, että työeläkejärjestelmää on muutettu vähitellen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Tehdyt muutokset ovat kuitenkin enemmäkseen kannustavia eikä kovin radikaaleja leikkauksia ole tehty. Eläkemaksut tulevat nousemaan, mutta vastaavasti reaalipalkat nousevat kolmessa vuosikymmenessä noin kaksinkertaiseksi. Hyvin tuottaneet eläkerahastot muodostavat puskurin eläkekulujen noustessa huomattavasti eläkemaksutuloja korkeammaksi. Talouden kasvu, työllisyysaste, huoltosuhde, työuran pidentäminen ja politiikkamuutokset ovat keskeisimmät tekijät eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.