Ohjelmistokehitysprosessin laadun ja kustannustehokkuuden kehittäminen
Lähteinen, Mari (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on analysoitu erään kansainvälisen yrityksen Suomen liiketoimintayksikön ohjelmistokehitysprosessia. Tutkimuksen tavoitteena on löytää kehityskohteita ja tunnistaa käytännön toimenpiteitä, joiden avulla prosessin laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa.
Tutkielman aineistoksi koottiin liiketoimintayksikössä vuoden 2013 aikana käynnissä olleet ohjelmistokehitystyöt, jotka valmistuivat viikkoon 6/2014 mennessä. Näistä töistä selvitettiin eri prosessivaiheiden kestoajat viikon tarkkuudella, prosessin aikana uudelleen tehdyn työn osuus ja kestoaika sekä ne ajat, jolloin työ ei edennyt vaan odotti syötettä joltain prosessiosapuolelta. Saatuja tietoja analysoitiin tilastollisin menetelmin ja selvitettiin mm. riippuvuuksia eri tekijöiden välillä. Tilastollisia havaintoja täydennettiin prosessiosapuolten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.
Tutkimusaineistosta voitiin todeta, että kehitystöihin sisältyi paljon odotusaikaa, jolloin työ ei edennyt. Keskimäärin odotusaika oli yli 30 % työn kestoajasta. Töiden välillä oli suurta vaihtelua odotusajan määrässä, joten aineiston perusteella näyttäisi siltä, että odotuksella on taipumus kasautua tietyille töille ja odotus jossain prosessivaiheessa saattaa ennakoida viivästyksiä myös jatkossa. Pitkään jonottaneissa töissä oli myös usein laadullisia ongelmia, kuten hyväksyntätestausvaiheessa löydettyjä ohjelmointivirheitä, jotka viivästyttivät työn etenemistä entisestään. Osa odotusajasta olisi voitu välttää prosessiosapuolten keskinäistä viestintää tehostamalla ja töiden etenemisen vieläkin systemaattisemmalla ja tarkemmalla seurannalla. Jokainen viivästys lisää työn kokonaiskustannuksia ja heikentää kustannustehokkuutta. Näin ollen erityisesti prosessin johtamisen ja työn etenemisen seurantamenetelmien systemaattisella kehittämisellä voidaan saada hyviä tuloksia pyrittäessä parantamaan ohjelmistokehitysprosessin laatua ja kustannustehokkuutta.
Tutkielman aineistoksi koottiin liiketoimintayksikössä vuoden 2013 aikana käynnissä olleet ohjelmistokehitystyöt, jotka valmistuivat viikkoon 6/2014 mennessä. Näistä töistä selvitettiin eri prosessivaiheiden kestoajat viikon tarkkuudella, prosessin aikana uudelleen tehdyn työn osuus ja kestoaika sekä ne ajat, jolloin työ ei edennyt vaan odotti syötettä joltain prosessiosapuolelta. Saatuja tietoja analysoitiin tilastollisin menetelmin ja selvitettiin mm. riippuvuuksia eri tekijöiden välillä. Tilastollisia havaintoja täydennettiin prosessiosapuolten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.
Tutkimusaineistosta voitiin todeta, että kehitystöihin sisältyi paljon odotusaikaa, jolloin työ ei edennyt. Keskimäärin odotusaika oli yli 30 % työn kestoajasta. Töiden välillä oli suurta vaihtelua odotusajan määrässä, joten aineiston perusteella näyttäisi siltä, että odotuksella on taipumus kasautua tietyille töille ja odotus jossain prosessivaiheessa saattaa ennakoida viivästyksiä myös jatkossa. Pitkään jonottaneissa töissä oli myös usein laadullisia ongelmia, kuten hyväksyntätestausvaiheessa löydettyjä ohjelmointivirheitä, jotka viivästyttivät työn etenemistä entisestään. Osa odotusajasta olisi voitu välttää prosessiosapuolten keskinäistä viestintää tehostamalla ja töiden etenemisen vieläkin systemaattisemmalla ja tarkemmalla seurannalla. Jokainen viivästys lisää työn kokonaiskustannuksia ja heikentää kustannustehokkuutta. Näin ollen erityisesti prosessin johtamisen ja työn etenemisen seurantamenetelmien systemaattisella kehittämisellä voidaan saada hyviä tuloksia pyrittäessä parantamaan ohjelmistokehitysprosessin laatua ja kustannustehokkuutta.