Suomenopiskelijat Vaasassa ja Seattlessa - Kahden suomi toisena kielenä -yliopisto-opiskelijaryhmän tarkastelua
Lähde, Lotta (2007)
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen kahta 60 lähiopetustunnin suomen kielen alkeiskurssia ja niiden opiskelijoita Vaasassa ja Seattlessa. Tutkielmani sijoittuu kielitieteessä toisen kielen tutkimuksen kenttään. Kartoitan millaisia opiskelijoita kursseilla on, ja mitkä ovat heidän syynsä suomen opiskeluun. Tutkin opiskelijoiden sanaston rikkautta alkeiskurssin lopussa, ja tarkastelen onko mm. kotitehtäviin käytetyllä ajalla tai opiskelijan kielenopiskelun syillä vaikutusta sanaston rikkauteen. Kerron tutkielmassani toisen kielen opiskeluun vaikuttavista tekijöistä sekä suomen kielen opetuksesta Suomessa ja ulkomailla.
Aineistoni on kahdelle suomen kielen alkeiskurssille toteutettu kysely sekä opiskelijoiden kirjoittamat tekstit. Vaasan yliopiston aineiston keräsin alkeiskurssin 31 opiskelijalta syksyllä 2005. He vastasivat kyselyyn ja kirjoittivat itsestään kertovat tekstit suomeksi kurssin loppukokeen jälkeen. Washingtonin yliopiston aineiston keräsin syksyllä 2006 kyselyllä yhdeksältä suomen opiskelijalta sekä analysoin heistä kahdeksan opiskelijan kokeessa kirjoittamia asuntoaiheisisia tekstejä. Analysoin kyselyn vastauksia kvan-titatiivisesti. Opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä analysoin sanaston rikkautta mittaavan Guiraudin indeksin avulla.
Tutkielmassani havaitsen molempien ryhmien taustatekijöistä motivaation lajilla olevan selkeimmän yhteyden opiskelijoiden sanaston rikkauteen kurssin lopussa. Rikkain sanasto oli opiskelijoilla, joiden tärkein syy suomen opiskeluun oli myönteinen suhtautuminen kieleen ja sitä ympäröivään kulttuuriin. Keskimääräistä paremmin menestyivät myös opiskelijat, joille tärkein syy suomen opiskeluun oli kielen käyttäminen välineenä muiden päämäärien saavuttamisessa, kuten työllistymisessä. Heikoin sanasto oli opiske-lijoilla, jotka eivät maininneet tärkeintä syytään suomen opiskeluun. Myös kotitehtäviin käytetyllä ajalla ja opiskelijoiden ennen kurssia Suomessa viettämällä ajalla oli positiivinen yhteys sanaston rikkauteen.
Aineistoni on kahdelle suomen kielen alkeiskurssille toteutettu kysely sekä opiskelijoiden kirjoittamat tekstit. Vaasan yliopiston aineiston keräsin alkeiskurssin 31 opiskelijalta syksyllä 2005. He vastasivat kyselyyn ja kirjoittivat itsestään kertovat tekstit suomeksi kurssin loppukokeen jälkeen. Washingtonin yliopiston aineiston keräsin syksyllä 2006 kyselyllä yhdeksältä suomen opiskelijalta sekä analysoin heistä kahdeksan opiskelijan kokeessa kirjoittamia asuntoaiheisisia tekstejä. Analysoin kyselyn vastauksia kvan-titatiivisesti. Opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä analysoin sanaston rikkautta mittaavan Guiraudin indeksin avulla.
Tutkielmassani havaitsen molempien ryhmien taustatekijöistä motivaation lajilla olevan selkeimmän yhteyden opiskelijoiden sanaston rikkauteen kurssin lopussa. Rikkain sanasto oli opiskelijoilla, joiden tärkein syy suomen opiskeluun oli myönteinen suhtautuminen kieleen ja sitä ympäröivään kulttuuriin. Keskimääräistä paremmin menestyivät myös opiskelijat, joille tärkein syy suomen opiskeluun oli kielen käyttäminen välineenä muiden päämäärien saavuttamisessa, kuten työllistymisessä. Heikoin sanasto oli opiske-lijoilla, jotka eivät maininneet tärkeintä syytään suomen opiskeluun. Myös kotitehtäviin käytetyllä ajalla ja opiskelijoiden ennen kurssia Suomessa viettämällä ajalla oli positiivinen yhteys sanaston rikkauteen.