Empiirinen tutkimus arvonmääritysprosessin avainkohdista yritysostossa
Långnabba, Tuomo (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on perehtyä yritysoston yhteydessä suoritettavan arvonmääritysprosessin avainkohtiin. Tutkielman tutkimusongelman muodostavat käytettävät arvonmääritysmenetelmät, sekä niihin liittyen tulevien tuottojen arviointi ja tuottovaatimuksen määrittämisen rahoitusteoreettiset ongelmat. Tutkielman empiirinen osa toteutetaan kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä tarkastelemalla kansainvälistä liiketoimintaa putkijärjestelmien toimialalla harjoittavan KWH Pipen yritysostokohteilleen suorittamia arvonmääritysprosesseja. Tarkasteltavat yritykset ovat julkisen kaupankäynnin ulkopuolella. Tavoitteena on lisäksi vertailla teoreettisessa osassa määriteltävää arvonmääritysprosessin kulkua empiirisessä osassa esiteltävien casetapausten pohjalta KWH Pipen arvonmääritysprosessiin.
Casetapausten perusteella voidaan todeta käytännössä toteutettavassa arvonmääritysprosessissa havaittavan samat päävaiheet kuin esimerkiksi Nilsson, Isaksson ja Martikainen (2002) esittävät. Casetapauksissa korostuvat KWH-yhtymän perusajatukset, jotka ohjaavat potentiaalisten yritysostokohteiden etsintää, niiden liiketoiminnan tarkastelua ja investointilaskelmissa käytettävän tuottovaatimuksen määrittämistä.
Tarkasteltujen casetapausten perusteella julkisesti noteeraamattomien yritysten arvonmääritys perustuu osaksi substanssiarvoon eikä nykyarvoperusteisiin tuottoarvomenetelmiin. Taloudellisen tilanteen arviointi perustuu lähinnä liiketoiminnan yleisen kannattavuuden arviointiin, tarkastellen liikevaihdon viimeaikaista kehitystä sekä sijoitetun pääoman tuottoa. Yritysostolla mahdollisesti saavutettavat synergiaedut eivät saa aikaan preemiota kauppahintaan.
Taloudellisen tilanteen arvioimiseksi määritellään yrityksen osakkeenomistajilleen tuottama taloudellinen lisäarvo (EVA). Tämän laskeminen tapahtuu vertaamalla KWH:n pääomilleen vaatimaa vuosittaista tuottoa kohdeyrityksen nettotulokseen. Tuottovaatimuksen määrittäminen perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC). Oman pääoman tuottovaatimus johdetaan CAP-mallilla ja vieraan pääoman valtion 10 vuoden viitelainan tuotosta huomioiden KWH-yhtymän arvioitu riskipreemio.
Casetapausten perusteella voidaan todeta käytännössä toteutettavassa arvonmääritysprosessissa havaittavan samat päävaiheet kuin esimerkiksi Nilsson, Isaksson ja Martikainen (2002) esittävät. Casetapauksissa korostuvat KWH-yhtymän perusajatukset, jotka ohjaavat potentiaalisten yritysostokohteiden etsintää, niiden liiketoiminnan tarkastelua ja investointilaskelmissa käytettävän tuottovaatimuksen määrittämistä.
Tarkasteltujen casetapausten perusteella julkisesti noteeraamattomien yritysten arvonmääritys perustuu osaksi substanssiarvoon eikä nykyarvoperusteisiin tuottoarvomenetelmiin. Taloudellisen tilanteen arviointi perustuu lähinnä liiketoiminnan yleisen kannattavuuden arviointiin, tarkastellen liikevaihdon viimeaikaista kehitystä sekä sijoitetun pääoman tuottoa. Yritysostolla mahdollisesti saavutettavat synergiaedut eivät saa aikaan preemiota kauppahintaan.
Taloudellisen tilanteen arvioimiseksi määritellään yrityksen osakkeenomistajilleen tuottama taloudellinen lisäarvo (EVA). Tämän laskeminen tapahtuu vertaamalla KWH:n pääomilleen vaatimaa vuosittaista tuottoa kohdeyrityksen nettotulokseen. Tuottovaatimuksen määrittäminen perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC). Oman pääoman tuottovaatimus johdetaan CAP-mallilla ja vieraan pääoman valtion 10 vuoden viitelainan tuotosta huomioiden KWH-yhtymän arvioitu riskipreemio.