Työhyvinvoinnin johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa: Fenomenografinen analyysi työn imun ja muutosjohtamisen yhteensopivuudesta
Lukkarila, Satu (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhden tietyn organisaation eri henkilöstöryhmät käsittävät työhyvinvoinnin positiivisimman ilmentymän eli työn imun, millaista heidän mielestään on onnistunut muutosjohtaminen sekä mikä yhteys näillä kahdella asialla on. Tutkittavia henkilöstöryhmiä olivat henkilöstöjohto, esimiehet ja nuoret asiantuntijat. Tulevan työvoimapulan ja siitä johtuvan kilpailun myötä nuorten asiantunti-joiden vaikutusvalta työmarkkinoilla oletettavasti paranee. Tuolloin johdon tulee tietää, millä keinoin nuoret asiantuntijat saadaan houkuteltua organisaatioon ja myös pidettyä siellä, jatkuvasta muutoksesta huolimatta. Työhyvinvointi voi olla tähän ratkaisu.
Teoriaosan ensimmäisessä puolikkaassa hahmotetaan työhyvinvoinnin kokonaisuutta, käydään läpi kolme työn imun teoriaa sekä perustellaan työhyvinvointitoiminnan kannattavuus ja siinä mukana olevien roolit. Toisessa puolikkaassa määritellään asiantuntijan identiteettiä ja yhteisöä sekä selvitetään, mitä vaaditaan muutosjohtajuuteen ja mitä tulee huomioida itse muutosjohtamisen prosessissa.
Tutkimusotteeksi valittiin fenomenografia siitä syystä, että se mahdollistaa suuren tietomäärän tehokkaan tiivistämisen ja hyvin järjestelmällisen tulosten esittämisen. Fenomenografia sopii tutkimusotteeksi myös siksi, että sen sijaan, että pyrittäisiin muodostamaan jokin yksi yleispätevä käsitys asiasta, sen tarkoitus on tuoda esille eri käsitysten kirjo tietyssä kontekstissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että onnistuessaan muutosjohtaminen ylläpitää ja jopa edistää työn imua. Tuolloin menestyksellistä muutosjohtamista kuvaavat esimerkiksi sellaiset asiat kuin vuorovaikutus- ja tilannejohtaminen sekä kyky ymmärtää erilaisuutta, mutta myös nähdä mikä on kokonaisuuden kannalta parasta. Seurauksena tästä ovat muutoksen kokeminen pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana ja luottamus, että muutoksia voi hallita erilaisin johtamisen toteuttamin rajanvedoin ja painotuksin.
Teoriaosan ensimmäisessä puolikkaassa hahmotetaan työhyvinvoinnin kokonaisuutta, käydään läpi kolme työn imun teoriaa sekä perustellaan työhyvinvointitoiminnan kannattavuus ja siinä mukana olevien roolit. Toisessa puolikkaassa määritellään asiantuntijan identiteettiä ja yhteisöä sekä selvitetään, mitä vaaditaan muutosjohtajuuteen ja mitä tulee huomioida itse muutosjohtamisen prosessissa.
Tutkimusotteeksi valittiin fenomenografia siitä syystä, että se mahdollistaa suuren tietomäärän tehokkaan tiivistämisen ja hyvin järjestelmällisen tulosten esittämisen. Fenomenografia sopii tutkimusotteeksi myös siksi, että sen sijaan, että pyrittäisiin muodostamaan jokin yksi yleispätevä käsitys asiasta, sen tarkoitus on tuoda esille eri käsitysten kirjo tietyssä kontekstissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että onnistuessaan muutosjohtaminen ylläpitää ja jopa edistää työn imua. Tuolloin menestyksellistä muutosjohtamista kuvaavat esimerkiksi sellaiset asiat kuin vuorovaikutus- ja tilannejohtaminen sekä kyky ymmärtää erilaisuutta, mutta myös nähdä mikä on kokonaisuuden kannalta parasta. Seurauksena tästä ovat muutoksen kokeminen pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana ja luottamus, että muutoksia voi hallita erilaisin johtamisen toteuttamin rajanvedoin ja painotuksin.