Tehokasta vaikuttamista vai näennäidemokratiaa? Monenkirjavat toimielimet lähidemokratian toteuttajina
Luhta, Samuel (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Hallinnolliset uudistukset, kuten maakuntauudistus, sekä yksittäiset kuntaliitokset keskittävät valtaa. Esi-merkiksi kuntaliitosten myötä syntyvät uudet pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suuremmat kunnat luovat näin haasteita reuna-alueiden asukkaille: miten he pystyvät vaikuttamaan lähiympäristönsä asioihin kun entisen kotikunnan valtuusto on lakkautettu. Yhtenä ratkaisuna ovat alueelliset toimielimet, jotka vastaisivat päätöksenteosta kuntatason alapuolella. Alueelliset toimielimet eivät ole mikään uusi keksintö, vaan sellaisia on kokeiltu Suomessa ennenkin, tosin huonolla menestyksellä. Nykyisin alueellisia toimielimiä toimii noin 60 Suomen kunnassa. Osa niistä on perustettu kuntaliitoksen yhteydessä, osa taas muun alueellisen kehityksen seurauksena. Suurimmalla osalla toimielimistä ei kuitenkaan ole todellista päätösvaltaa.
Tutkielmassani pohdin lähidemokratian määritelmiä, sekä käyn läpi suomalaisia lähidemokratiakokemuksia. Selvitän, miten toimielimet ovat onnistuneet niille annetuissa tehtävissä ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Pohdin myös lähidemokratian kehityksen suuntaa ja tulevaisuudennäkymiä. Työni on toteutettu laajennettuna kirjallisuuskatsauksena, joka on tyypiltään kuvaileva. Lähteitä on monipuolisesti tutkimusartikkeleista pro gradu -tutkielmiin ja sanomalehtiartikkeleihin.
Suomen alueelliset toimielimet ovat resursseiltaan ja toiminimiltään hyvin erilaisia. Yksi tapa jaotella toimielimiä on sen mukaan, minkälainen kumppanuussuhde niillä on kuntaan. Keskustelukumppanuudessa toimielin on ikään kuin keskustelufoorumi kunnan edustajien kanssa. Tällöin sillä ei ole todellista päätösvaltaa tai suurta budjettia. Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuudessa toimielimelle on varattu rahaa alueen kehittämistä varten, jolloin sen budjetti on usein suuri. Palvelukumppanuudessa toimielin paitsi kehittää aluetta, myös vastaa palvelujen järjestämisestä.
Lähidemokratian kehittämiseksi on esitetty erilaisia lähidemokratiamalleja, jotka organisoivat kunnan ja paikallisyhteisöjen vastuuta palvelujen järjestämisestä uudelleen. On myös esitetty paljon yksittäisiä kehittämiskohteita, joiden toivotaan madaltavan tavallisten kansalaisten kynnystä vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Merkitystä on esimerkiksi sillä, ovatko toimielimet poliittisesti valittuja vai eivät. Suurin osa lähidemokratian toimielinten jäsenistä kokee toimivansa tehtävässään ensisijaisesti alueensa asukkaana eikä niinkään poliitikkona, mutta on usein tullut valituksi tehtäväänsä ensisijaisesti poliitikkona. Pelkästään suuri budjetti ei takaa vaikutusvaltaista lähidemokratiaa, vaan usein toimijoiden keskinäinen luottamus ja sujuva tiedonkulku ovat tärkeämpiä lähidemokratian onnistumisen kannalta. Vastaavasti tiedonkulun ongelmat ja toimielinten tuntemattomuus ovat yleisimpiä syitä lähidemokratiakokeilujen epäonnistumisille. Lähidemokratian tulevaisuuteen liittyy kuitenkin suuria kysymyksiä. Onko poliitikoilla kiinnostusta jakaa taloudellisia resursseja kuntatason alapuolelle ja ovatko paikalliset asukkaat halukkaita vaikuttamaan lähiympäristöönsä alueellisen toimielimen vai jonkin muun paikallisorganisaation kautta?
Tutkielmassani pohdin lähidemokratian määritelmiä, sekä käyn läpi suomalaisia lähidemokratiakokemuksia. Selvitän, miten toimielimet ovat onnistuneet niille annetuissa tehtävissä ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Pohdin myös lähidemokratian kehityksen suuntaa ja tulevaisuudennäkymiä. Työni on toteutettu laajennettuna kirjallisuuskatsauksena, joka on tyypiltään kuvaileva. Lähteitä on monipuolisesti tutkimusartikkeleista pro gradu -tutkielmiin ja sanomalehtiartikkeleihin.
Suomen alueelliset toimielimet ovat resursseiltaan ja toiminimiltään hyvin erilaisia. Yksi tapa jaotella toimielimiä on sen mukaan, minkälainen kumppanuussuhde niillä on kuntaan. Keskustelukumppanuudessa toimielin on ikään kuin keskustelufoorumi kunnan edustajien kanssa. Tällöin sillä ei ole todellista päätösvaltaa tai suurta budjettia. Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuudessa toimielimelle on varattu rahaa alueen kehittämistä varten, jolloin sen budjetti on usein suuri. Palvelukumppanuudessa toimielin paitsi kehittää aluetta, myös vastaa palvelujen järjestämisestä.
Lähidemokratian kehittämiseksi on esitetty erilaisia lähidemokratiamalleja, jotka organisoivat kunnan ja paikallisyhteisöjen vastuuta palvelujen järjestämisestä uudelleen. On myös esitetty paljon yksittäisiä kehittämiskohteita, joiden toivotaan madaltavan tavallisten kansalaisten kynnystä vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Merkitystä on esimerkiksi sillä, ovatko toimielimet poliittisesti valittuja vai eivät. Suurin osa lähidemokratian toimielinten jäsenistä kokee toimivansa tehtävässään ensisijaisesti alueensa asukkaana eikä niinkään poliitikkona, mutta on usein tullut valituksi tehtäväänsä ensisijaisesti poliitikkona. Pelkästään suuri budjetti ei takaa vaikutusvaltaista lähidemokratiaa, vaan usein toimijoiden keskinäinen luottamus ja sujuva tiedonkulku ovat tärkeämpiä lähidemokratian onnistumisen kannalta. Vastaavasti tiedonkulun ongelmat ja toimielinten tuntemattomuus ovat yleisimpiä syitä lähidemokratiakokeilujen epäonnistumisille. Lähidemokratian tulevaisuuteen liittyy kuitenkin suuria kysymyksiä. Onko poliitikoilla kiinnostusta jakaa taloudellisia resursseja kuntatason alapuolelle ja ovatko paikalliset asukkaat halukkaita vaikuttamaan lähiympäristöönsä alueellisen toimielimen vai jonkin muun paikallisorganisaation kautta?