Seinäjoen kaupungin johtajien työhyvinvointi
Lounatvuori, Minna (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Seinäjoen kaupungin johtajien työhyvinvointia. Työhyvinvointi on laaja käsite ja siihen sisältyy lukuisia erilaisia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa kysyttiin miten eri osa-alueet vaikuttavat Seinäjoen kaupungin johtajien työhyvinvointiin. Osa-alueet valittiin teoreettisen viitekehyksen mukaan; oma elämäntilanne, vapaa-aika, alaiset ja kuntaliitos.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa viitekehyksenä käytettiin Maslow`n perinteistä tarvehierarkiaa ja Ilmarisen työkykytaloa sekä työeläkevakuutusyhtiön Varman käyttämää työhyvinvointimallia, Evitaa. Teoriassa pyrin mahdollisimman tarkasti kuvailemaan mitä nämä edellä mainitut viitekehyksen sisältävät. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista, joissa pyrittiin selvittämään kuinka oma elämäntilanne, vapaa-aika, alaiset ja kuntaliitokset ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin, vai onko niillä vaikutusta ollenkaan. Haastatteluissa myös selvitettiin kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat eniten johtajan työhyvinvointiin. Johtajat valittiin haastatteluihin tarkoituksellisesti eri sektoreilta, koska haluttiin saada yleiskuva sektoreiden välisistä mahdollisista eroista, jotka liittyvät omaan työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen, koska siitä paljon puhutaan ja mietitään eri tekijöiden vaikuttavuutta työhyvinvointiin; organisaation toimivuus riippuu pitkälti työhyvinvoinnista.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että; omalla elämäntilanteella, vapaa-ajalla ja alaisilla oli kaikille johtajille suuri merkitys omaan työhyvinvointiin. Kuntaliitoksilla oli myös merkitystä. Oman työhyvinvoinnin tekijöiden nimeämisessä löytyi myös yhtäläisyyksiä. Useimmat esille tulleet tekijät olivat työpaikan henki, työyhteisö, oman työn sisältö, oma terveys, perhe, alaisten tuki ja arvostus ja oma henkilökohtainen elämä, vapaa-aika.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa viitekehyksenä käytettiin Maslow`n perinteistä tarvehierarkiaa ja Ilmarisen työkykytaloa sekä työeläkevakuutusyhtiön Varman käyttämää työhyvinvointimallia, Evitaa. Teoriassa pyrin mahdollisimman tarkasti kuvailemaan mitä nämä edellä mainitut viitekehyksen sisältävät. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista, joissa pyrittiin selvittämään kuinka oma elämäntilanne, vapaa-aika, alaiset ja kuntaliitokset ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin, vai onko niillä vaikutusta ollenkaan. Haastatteluissa myös selvitettiin kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat eniten johtajan työhyvinvointiin. Johtajat valittiin haastatteluihin tarkoituksellisesti eri sektoreilta, koska haluttiin saada yleiskuva sektoreiden välisistä mahdollisista eroista, jotka liittyvät omaan työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen, koska siitä paljon puhutaan ja mietitään eri tekijöiden vaikuttavuutta työhyvinvointiin; organisaation toimivuus riippuu pitkälti työhyvinvoinnista.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että; omalla elämäntilanteella, vapaa-ajalla ja alaisilla oli kaikille johtajille suuri merkitys omaan työhyvinvointiin. Kuntaliitoksilla oli myös merkitystä. Oman työhyvinvoinnin tekijöiden nimeämisessä löytyi myös yhtäläisyyksiä. Useimmat esille tulleet tekijät olivat työpaikan henki, työyhteisö, oman työn sisältö, oma terveys, perhe, alaisten tuki ja arvostus ja oma henkilökohtainen elämä, vapaa-aika.