Julkisen palvelun motivaatio poliisihallinnossa: Päällystön sisäinen motiaatio
Loimukoski, Lasse (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään Helsingin poliisilaitoksen päällystöön kuuluvien virkamiesten julkisen palvelun motivaatiota. Julkisen palvelun motivaatiolla tarkoitetaan yksilön altruistista motivaatiota palvella yhteiskuntaa ja edistää yhteistä hyvää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten julkisen palvelun motivaatio ilmenee poliisin työssä ja mikä on sen vaikutus virkamiesten motivaatioon hallintorakenneuudistuksessa. Poliisihallinto ja Helsingin poliisilaitos on käynyt läpi massiivisen hallintorakenneuudistuksen (PORA) vuosien 2012–2015 aikana.
Julkisen palvelun motivaatio -teoria on vasta löytämässä teoreettisen konsensuksen, minkä vuoksi yhteisen teoreettisen kehyksen käyttäminen tutkimuksissa on ensiarvoisen tärkeää. Teoria on verrattain nuori ja se on kasvanut varteenotettavaksi teoriaksi vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Julkisen palvelun motivaatio -teoria perustuu neljään eri ulottuvuuteen, jotka ovat kiinnostus julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, myötätunto ja uhrautuvaisuus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Julkisen palvelun motivaation kvalitatiiviselle tutkimukselle on tarvetta, sillä aiheeseen liittyvä laadullinen tutkimus on ollut toistaiseksi marginaalista. Haastattelut suoritettiin vuoden 2015 kevään, kesän ja syksyn aikana. Tutkimuksen empiriaosaan haastateltiin kymmentä päällystöön kuuluvaa virkamiestä. Virkamiehet tulivat kolmesta eri Helsingin poliisilaitoksen yksiköstä (Hälytys- ja valvontayksikkö, Rikostorjuntayksikkö ja Vakavan rikollisuuden tutkintayksikkö). Haastatteluissa keskityttiin julkisen palvelun motivaation neljään ulottuvuuteen sekä niiden ilmenemiseen poliisin työssä sekä organisaatiomuutoksessa.
Kiinnostus julkiseen palveluun oli vahvimpia julkisen palvelun motivaation ulottuvuuksia päällystöön kuuluvissa virkamiehissä. Se nähtiin johtavana ideologiana, kun tarkastellaan työtekoa ja motivaatiota. Sitoutumista julkisiin arvoihin pidettiin luonnollisena tilana ja osana virkamiesten luonnetta. Myötätuntoulottuvuus esiintyi päällystövirkamiehissä rajoittuneena poliisin työn erityisen luonteen vuoksi. Poliisitoiminnan perusteena oleva objektiviteettiperiaate vaikuttaa vahvasti poliisin tuntemaan myötätuntoon. Uhrautuvaisuus, johon kaikki muut ulottuvuudet perustuvat, ilmeni vahvasti poliisin työssä. Virkamiehet haluavat uhrautua ja uhrata omia etujaan yhteisen hyvän eteen. Hallintorakenneuudistuksessa julkisen palvelun motivaation ulottuvuudet ilmenivät ja motivoivat eri asteisesti. Ulottuvuuksien välillä oli havaittavissa mielenkiintoisia, mutta perusteltavia eroja.
Julkisen palvelun motivaatio ilmenee vahvana päällystövirkamiehissä ja sen ulottuvuuksien motivoiva vaikutus on ilmeinen. Hallintorakenneuudistuksessa julkisen palvelun motivaation ilmenemisessä oli eroavaisuuksia, mutta sen motivoiva vaikutus oli kiistaton.
Julkisen palvelun motivaatio -teoria on vasta löytämässä teoreettisen konsensuksen, minkä vuoksi yhteisen teoreettisen kehyksen käyttäminen tutkimuksissa on ensiarvoisen tärkeää. Teoria on verrattain nuori ja se on kasvanut varteenotettavaksi teoriaksi vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Julkisen palvelun motivaatio -teoria perustuu neljään eri ulottuvuuteen, jotka ovat kiinnostus julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, myötätunto ja uhrautuvaisuus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Julkisen palvelun motivaation kvalitatiiviselle tutkimukselle on tarvetta, sillä aiheeseen liittyvä laadullinen tutkimus on ollut toistaiseksi marginaalista. Haastattelut suoritettiin vuoden 2015 kevään, kesän ja syksyn aikana. Tutkimuksen empiriaosaan haastateltiin kymmentä päällystöön kuuluvaa virkamiestä. Virkamiehet tulivat kolmesta eri Helsingin poliisilaitoksen yksiköstä (Hälytys- ja valvontayksikkö, Rikostorjuntayksikkö ja Vakavan rikollisuuden tutkintayksikkö). Haastatteluissa keskityttiin julkisen palvelun motivaation neljään ulottuvuuteen sekä niiden ilmenemiseen poliisin työssä sekä organisaatiomuutoksessa.
Kiinnostus julkiseen palveluun oli vahvimpia julkisen palvelun motivaation ulottuvuuksia päällystöön kuuluvissa virkamiehissä. Se nähtiin johtavana ideologiana, kun tarkastellaan työtekoa ja motivaatiota. Sitoutumista julkisiin arvoihin pidettiin luonnollisena tilana ja osana virkamiesten luonnetta. Myötätuntoulottuvuus esiintyi päällystövirkamiehissä rajoittuneena poliisin työn erityisen luonteen vuoksi. Poliisitoiminnan perusteena oleva objektiviteettiperiaate vaikuttaa vahvasti poliisin tuntemaan myötätuntoon. Uhrautuvaisuus, johon kaikki muut ulottuvuudet perustuvat, ilmeni vahvasti poliisin työssä. Virkamiehet haluavat uhrautua ja uhrata omia etujaan yhteisen hyvän eteen. Hallintorakenneuudistuksessa julkisen palvelun motivaation ulottuvuudet ilmenivät ja motivoivat eri asteisesti. Ulottuvuuksien välillä oli havaittavissa mielenkiintoisia, mutta perusteltavia eroja.
Julkisen palvelun motivaatio ilmenee vahvana päällystövirkamiehissä ja sen ulottuvuuksien motivoiva vaikutus on ilmeinen. Hallintorakenneuudistuksessa julkisen palvelun motivaation ilmenemisessä oli eroavaisuuksia, mutta sen motivoiva vaikutus oli kiistaton.