Hyvinvoinnin ja tehokkuuden yhteensovittamisen haaste: Työyhteisön hyvinvoinnin johtamisen kautta löytyvä tehokkuus poliisissa.
Linna, Irene (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee työhyvinvoinnin johtamisen sekä työyhteisön hyvinvoinnin vaikutuksia organisaation tehokkuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on etsiä keinoja lisätä julkisen sektorin tehokkuutta aikana, jolloin julkisen sektorin taloudelliset resurssit ovat leikkauksien kohteena ja työt pyritään tekemään harvemmilla käsipareilla. Tämä luo haasteita tehostaa työntekoa sekä löytää motivaatiota tiukkenevien resurssien alla. Motivaatio tutkimuksen tekemiseen löytyy juuri henkilöstön hyvinvoinnin ja sen johtamisen kautta löytyvästä voimavarasta.
Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa on kaksi. Ensimmäisenä miten organisaation tehokkuutta voidaan lisätä työhyvinvointia parantamalla ja mikä on työyhteisön hyvinvoinnin johtamisen vaikutus. Toisena kysymyksenä on miten esimies voi toiminnallaan vaikuttaa hyvinvoinnin kokemiseen ja tehokkuuteen työyhteisössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten työhyvinvointiin liittyviä asioita koetaan ja miten niihin kiinnitetään tällä hetkellä huomiota.
Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden välisistä yhteyksistä on tutkitusti saatu positiivisia tuloksia (Näsman & Ahonen 2008; Otala & Ahonen 2003; Simola 2001), mutta tämän tutkimuksen fokuksessa oli selkeämmin esimiestyön kautta syntyvän hyvinvoinnin tuomat vaikutukset. Tutkimuksen vahvimpana teoreettisena viitekehyksenä toimii Blaken ja Moutonin johtamisruudukon (1964) ihannejohtajuus, jossa johtajan piirteet kiteytyvät asiajohtamisen sekä henkilöstöjohtamisen täydelliseen tasapainoon.
Tutkimuksen aineistona on käytetty teemahaastatteluina kerättyä materiaalia Pohjanmaan poliisilaitoksen päällystön ja miehistön keskuudesta. Haastatteluihin osallistui syksyn 2016 aikana yhteensä 11 päällystössä ja miehistössä toimivaa poliisia. Heidän lisäkseen haastateltiin myös Pohjanmaan poliisilaitoksen poliisipäällikköä. Haastatteluissa keskityttiin teemoittain eri työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Päällystölle ja miehistölle sekä poliisipäällikölle oli kaikille omat kysymykset. Haastatteluin osallistuneet poliisit edustivat koko Pohjanmaan poliisin toiminta-aluetta.
Tutkimuksessa selvisi kolme selkeää kehityskohdetta esimiestyöhön liittyvässä hyvinvoinnin johtamisessa. Sekä kiittävän että rakentavan palautteen antamisen puute ja tärkeys korostui selkeänä hyvinvoinnin ja tehokkuuden edistäjänä. Myös selkeä informaation jakaminen ja jalkauttaminen sekä esimiehen systemaattinen ja selkeä puuttuminen työyhteisön toimintaan näyttäytyivät tärkeinä hyvinvoinnin edistäjinä. Näitä seikkoja huomioimalla esimies saa aikaiseksi myös tehokkuuden paranemista omassa työyhteisössään.
Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa on kaksi. Ensimmäisenä miten organisaation tehokkuutta voidaan lisätä työhyvinvointia parantamalla ja mikä on työyhteisön hyvinvoinnin johtamisen vaikutus. Toisena kysymyksenä on miten esimies voi toiminnallaan vaikuttaa hyvinvoinnin kokemiseen ja tehokkuuteen työyhteisössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten työhyvinvointiin liittyviä asioita koetaan ja miten niihin kiinnitetään tällä hetkellä huomiota.
Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden välisistä yhteyksistä on tutkitusti saatu positiivisia tuloksia (Näsman & Ahonen 2008; Otala & Ahonen 2003; Simola 2001), mutta tämän tutkimuksen fokuksessa oli selkeämmin esimiestyön kautta syntyvän hyvinvoinnin tuomat vaikutukset. Tutkimuksen vahvimpana teoreettisena viitekehyksenä toimii Blaken ja Moutonin johtamisruudukon (1964) ihannejohtajuus, jossa johtajan piirteet kiteytyvät asiajohtamisen sekä henkilöstöjohtamisen täydelliseen tasapainoon.
Tutkimuksen aineistona on käytetty teemahaastatteluina kerättyä materiaalia Pohjanmaan poliisilaitoksen päällystön ja miehistön keskuudesta. Haastatteluihin osallistui syksyn 2016 aikana yhteensä 11 päällystössä ja miehistössä toimivaa poliisia. Heidän lisäkseen haastateltiin myös Pohjanmaan poliisilaitoksen poliisipäällikköä. Haastatteluissa keskityttiin teemoittain eri työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Päällystölle ja miehistölle sekä poliisipäällikölle oli kaikille omat kysymykset. Haastatteluin osallistuneet poliisit edustivat koko Pohjanmaan poliisin toiminta-aluetta.
Tutkimuksessa selvisi kolme selkeää kehityskohdetta esimiestyöhön liittyvässä hyvinvoinnin johtamisessa. Sekä kiittävän että rakentavan palautteen antamisen puute ja tärkeys korostui selkeänä hyvinvoinnin ja tehokkuuden edistäjänä. Myös selkeä informaation jakaminen ja jalkauttaminen sekä esimiehen systemaattinen ja selkeä puuttuminen työyhteisön toimintaan näyttäytyivät tärkeinä hyvinvoinnin edistäjinä. Näitä seikkoja huomioimalla esimies saa aikaiseksi myös tehokkuuden paranemista omassa työyhteisössään.