Selvitys ympäristöhallintajärjestelmän rakentamisesta Vaasan yliopistolle
Lindholm, Kaisa (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kuten jo osassa muista valtion laitoksista, myös yliopistoissa ympäristöhallintajärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen tulee olemaan arkipäivää. Luonnonvarojen kiihtyvä käyttö saattaa lopulta johtaa maapallon tuhoon ja tähän uhkaan tulee löytää ratkaisu ottamalla ympäristökysymykset ja ekologinen kestävyys entistä voimakkaammin huomioon. Myös Vaasan yliopisto yhteiskuntavastuullisena organisaationa haluaa ottaa osaa tähän kehitykseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ympäristöhallintajärjestelmän rakentamisen mahdollisuus Vaasan yliopistolle. Päätutkimusongelmina ratkottiin sopivamman järjestelmän valintaa yliopistolle, sen laajuutta ja pedagogista integroimista sekä sitä, miten itse järjestelmä tulisi rakentaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisiin ja sähköisiin julkaisuihin tutustumista, yliopiston toimintojen ja sisäisten tietokantojen analysointia, kokouskäyntejä asian osalta, henkilökunnan jäsenten haastatteluja sekä sähköisiä kyselyjä opiskelijoille. ISO 14001 –standardikäsikirjan vaatimuskohtien ymmärtäminen ja täyttäminen loi raamit koko tutkimuksen kululle.
Vastaukseksi tutkimusongelmiin saatiin ensinnäkin, että ISO 14001 –ympäristöhallintajärjestelmä on sopivin järjestelmä yliopisto-organisaatioon, sillä se on kansainvälisesti tunnettu, helposti sovellettavissa ja helppo yhdistää muihin järjestelmiin. Toiseksi, järjestelmän tulee pyrkiä kattamaan kaikki organisaation toiminnot. Joissakin tapauksissa joitain toimintoja voidaan kuitenkin jättää pois, jos niiden ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä. Mukaan tullaan ottamaan ainakin: ulkotilat, kiinteistöt, energia, jätehuolto, sopimuspalvelut, opetus, tutkimus, yhteiskunnalliset tehtävät, johtaminen ja hallinto, viestintä, tuki- ja palvelutehtävät ja tapahtumat. Kestävän kehityksen pedagoginen puoli integroidaan järjestelmään taaten sen paikka opetusohjelmassa. Ja kolmanneksi, rakentaminen aloitetaan ympäristökatselmuksella, jota seuraa standardin vaatimien kohtien täyttäminen sekä jokavuotinen ympäristöohjelman laadinta ja seuranta. Sisäiset auditoinnit ja johdon katselmus todistavat järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden.
Tutkimustulokset pysyvät hypoteettisina, kunnes järjestelmä rakennetaan. Varmaa kuitenkin on, että rakentamisen lähtökohtina ja jatkuvuuden takaajina ovat johdon sitoutuminen ja resurssien jako sekä koko organisaation motivoituminen ympäristöasioita kohtaan. Tiedottamisella on myös tärkeä rooli järjestelmän toimivuudessa. Johtotähtenä järjestelmässä on jatkuva parantaminen, joten rakentamisen jälkeen alkaa vasta varsinainen työ kohti kestävämpää arkea.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ympäristöhallintajärjestelmän rakentamisen mahdollisuus Vaasan yliopistolle. Päätutkimusongelmina ratkottiin sopivamman järjestelmän valintaa yliopistolle, sen laajuutta ja pedagogista integroimista sekä sitä, miten itse järjestelmä tulisi rakentaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisiin ja sähköisiin julkaisuihin tutustumista, yliopiston toimintojen ja sisäisten tietokantojen analysointia, kokouskäyntejä asian osalta, henkilökunnan jäsenten haastatteluja sekä sähköisiä kyselyjä opiskelijoille. ISO 14001 –standardikäsikirjan vaatimuskohtien ymmärtäminen ja täyttäminen loi raamit koko tutkimuksen kululle.
Vastaukseksi tutkimusongelmiin saatiin ensinnäkin, että ISO 14001 –ympäristöhallintajärjestelmä on sopivin järjestelmä yliopisto-organisaatioon, sillä se on kansainvälisesti tunnettu, helposti sovellettavissa ja helppo yhdistää muihin järjestelmiin. Toiseksi, järjestelmän tulee pyrkiä kattamaan kaikki organisaation toiminnot. Joissakin tapauksissa joitain toimintoja voidaan kuitenkin jättää pois, jos niiden ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä. Mukaan tullaan ottamaan ainakin: ulkotilat, kiinteistöt, energia, jätehuolto, sopimuspalvelut, opetus, tutkimus, yhteiskunnalliset tehtävät, johtaminen ja hallinto, viestintä, tuki- ja palvelutehtävät ja tapahtumat. Kestävän kehityksen pedagoginen puoli integroidaan järjestelmään taaten sen paikka opetusohjelmassa. Ja kolmanneksi, rakentaminen aloitetaan ympäristökatselmuksella, jota seuraa standardin vaatimien kohtien täyttäminen sekä jokavuotinen ympäristöohjelman laadinta ja seuranta. Sisäiset auditoinnit ja johdon katselmus todistavat järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden.
Tutkimustulokset pysyvät hypoteettisina, kunnes järjestelmä rakennetaan. Varmaa kuitenkin on, että rakentamisen lähtökohtina ja jatkuvuuden takaajina ovat johdon sitoutuminen ja resurssien jako sekä koko organisaation motivoituminen ympäristöasioita kohtaan. Tiedottamisella on myös tärkeä rooli järjestelmän toimivuudessa. Johtotähtenä järjestelmässä on jatkuva parantaminen, joten rakentamisen jälkeen alkaa vasta varsinainen työ kohti kestävämpää arkea.