Varhaiskasvatuksessa suomen kielen two-way immersion -kielikylpyyn osallistuvien lasten suomen kielen taidot
Lindell, Heidi (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni päätavoitteena oli selvittää, millaisia ovat Rantapääskyn päiväkodin ruotsinkielisten lasten suomen kielen taidot. Toisena tavoitteenani oli selvittää two-way immersion -kielikylpymalliin osallistuvien lasten taustoja. Tavoitteisiin hain vastauksia haastattelemalla lapsia sekä toimittamalla kyselylomakkeen heidän vanhemmilleen. Tutkimusaineistonani on kolmen tytön ja kuuden pojan osalta kirjalliseen muotoon tuotetut haastattelut, vanhempien täyttämät kyselylomakkeet ja yksi suomen kielen kielikylpyyn osallistuvien lasten yhteinen opetustuokio.
Lapsia koskevan yksilöllisen aineiston keruussa käytin apuna teemahaastattelun mallia. Molemmille haastattelukerroille olin laatinut haastattelurungon, joka sisälsi yksinkertaistetusti eri teema-alueet, joita haastatteluissa tulisin käsittelemään. Esitin haastatteluissa lapsille kuhunkin teema-alueen kuviin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä. Myös haastattelussa apuna käytettyjä tavaroita tarkasteltaessa esitin mahdollisimman helppoja teeman mahdollistamia kysymyksiä. Lasten taustatietojen analysoinnista selvisi muun muassa lasten vanhempia motivoivat syyt kielikylpyyn osallistumiselle, lasten kielelliset taustatekijät ja vanhempien odotukset kielikylvyltä lapsen tulevaisuutta ajatellen. Tiedustelin vanhemmilta myös lapsissa huomattavaa kielikylvyn aloittamisen jälkeistä kehitystä. Vaikka kyselyä tehdessä lapset ovat ehtineet olla eripituisia aikoja KI-ohjelmassa, enemmistö kertoi lasten tunnistavan ja ymmärtävän suomenkielisiä sanoja ja lauseita. Tutkimukseni analyysissä lapsien tuottama suomenkielinen aines jää sanaston tasolle, mutta suurin osa lapsista tuntuu ymmärtävän suomea melko hyvin.
Lapsia koskevan yksilöllisen aineiston keruussa käytin apuna teemahaastattelun mallia. Molemmille haastattelukerroille olin laatinut haastattelurungon, joka sisälsi yksinkertaistetusti eri teema-alueet, joita haastatteluissa tulisin käsittelemään. Esitin haastatteluissa lapsille kuhunkin teema-alueen kuviin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä. Myös haastattelussa apuna käytettyjä tavaroita tarkasteltaessa esitin mahdollisimman helppoja teeman mahdollistamia kysymyksiä. Lasten taustatietojen analysoinnista selvisi muun muassa lasten vanhempia motivoivat syyt kielikylpyyn osallistumiselle, lasten kielelliset taustatekijät ja vanhempien odotukset kielikylvyltä lapsen tulevaisuutta ajatellen. Tiedustelin vanhemmilta myös lapsissa huomattavaa kielikylvyn aloittamisen jälkeistä kehitystä. Vaikka kyselyä tehdessä lapset ovat ehtineet olla eripituisia aikoja KI-ohjelmassa, enemmistö kertoi lasten tunnistavan ja ymmärtävän suomenkielisiä sanoja ja lauseita. Tutkimukseni analyysissä lapsien tuottama suomenkielinen aines jää sanaston tasolle, mutta suurin osa lapsista tuntuu ymmärtävän suomea melko hyvin.