Työajan vaikutukset henkilöstöön: vertailussa 6+6 -tuntia työaikamalli ja viikonlopputyö
Limnell, Taru (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään kahden erilaisen työaikamallin vaikutusta henkilöstöön. Tutkimuksen kohteena on Oy Kwh Pipe Ab:n kaksi osastoa, joissa on käytössä 4x6 -tuntia työaikamalli sekä viikonlopputyömalli. Tutkimuksen tavoitteena on vertailemalla kahta edellä mainittu työaikamallia tutkia työajan vaikutusta työtyytyväisyyteen, muita työajan vaikutuksia työntekijään sekä keinoja työajan hallitsemiseksi.
Työaika vaikuttaa henkilöstöön monella tavalla. Työaika vaikuttaa työtyytyväisyyteen vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat tavoitteet, asenteet, palkkaus sekä sitoutuminen ja sitä kautta työtyytyväisyyteen Työaika vaikuttaa myös työntekijän voimavaroihin, stressiin, vapaa-aikaan sekä työtapaturmien ja poissaolojen esiintymiseen. Keinoja työajan hallitsemiseksi ovat työaikarytmin ja -keston suunnittelu, työajan sijoittaminen, työntekijöiden osallistaminen suunniteluun, työn rasittavuuden huomiointi sekä tauotuksen suunnittelu. Tutkimus suoritettiin laadullisena case-tutkimuksena, jossa keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluihin osallistuivat kohteena olevien osastojen työntekijöitä, joilla on kokemusta molemmista tutkittavista työaikamalleista. Haastattelut, joita oli yhdeksän kappaletta, nauhoitettiin, kirjoitettiin puhtaaksi ja analysoitiin.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että työajalla on vaikutusta henkilöstöön. Työtyytyväisyyteen ei niinkään pelkällä työajalla ole suurta vaikutusta, mutta työajalla on positiivinen vaikutus yleiseen ilmapiiriin ja varsinkin työmotivaatioon. Myös asenne työtä kohtaan ja palkkauksen merkitys työtyytyväisyydessä korostuu. Vapaa-ajalla on suuri merkitys työntekijälle ja vapaa-aika voidaan rakentaa eri tavoin sen mukaan, kumpaa työaikamallia käytetään. Keskeiseksi seikaksi nousivat vuorotyön aiheuttama rytminmuutos sekä työvuoron sijoittuminen. Työaikaa voidaan hallita ottamalla henkilöstö mukaan työaikasuunnitteluun ja ottamalla työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon suunnittelussa.
Työaika vaikuttaa henkilöstöön monella tavalla. Työaika vaikuttaa työtyytyväisyyteen vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat tavoitteet, asenteet, palkkaus sekä sitoutuminen ja sitä kautta työtyytyväisyyteen Työaika vaikuttaa myös työntekijän voimavaroihin, stressiin, vapaa-aikaan sekä työtapaturmien ja poissaolojen esiintymiseen. Keinoja työajan hallitsemiseksi ovat työaikarytmin ja -keston suunnittelu, työajan sijoittaminen, työntekijöiden osallistaminen suunniteluun, työn rasittavuuden huomiointi sekä tauotuksen suunnittelu. Tutkimus suoritettiin laadullisena case-tutkimuksena, jossa keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluihin osallistuivat kohteena olevien osastojen työntekijöitä, joilla on kokemusta molemmista tutkittavista työaikamalleista. Haastattelut, joita oli yhdeksän kappaletta, nauhoitettiin, kirjoitettiin puhtaaksi ja analysoitiin.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että työajalla on vaikutusta henkilöstöön. Työtyytyväisyyteen ei niinkään pelkällä työajalla ole suurta vaikutusta, mutta työajalla on positiivinen vaikutus yleiseen ilmapiiriin ja varsinkin työmotivaatioon. Myös asenne työtä kohtaan ja palkkauksen merkitys työtyytyväisyydessä korostuu. Vapaa-ajalla on suuri merkitys työntekijälle ja vapaa-aika voidaan rakentaa eri tavoin sen mukaan, kumpaa työaikamallia käytetään. Keskeiseksi seikaksi nousivat vuorotyön aiheuttama rytminmuutos sekä työvuoron sijoittuminen. Työaikaa voidaan hallita ottamalla henkilöstö mukaan työaikasuunnitteluun ja ottamalla työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon suunnittelussa.